Angst

Carmabalin eilinen kirjoitus hammaslääkäristä sai minut muistamaan tarkoituksellisen unohdukseni; ensi viikon perjantaina on itsellänikin aika. Koen ikäviä etukäteisväläyksiä tilanteesta, jossa makaan selälläni epämääräisessä tuolintapaisessa ja suuhuni tungetaan instrumentteja joiden tarkoitus on porautui luuhuni. Kirkas valo hehkuu suoraan kasvojeni edessä. Miten palaankin kuin osiin pilkottuna takaisin 70-luvun lopulle ja katselen kirkasta pilveä tehtaan savupiippujen välistä... ei, ei! Minäkö olisin tähän valmis,

minunko!

oletetaan kestävän tämä kaikki kuin, öh, henkilö? Kaiken kasaantuvuus on luotaantyöntävä ominaisuus. Entä jos juuri minä aiheutin kaikkien niiden tilhien kuoleman jollain selittämättömällä tavalla? On käynyt absurdiksi edes olettamuksena kyetä enää hallitsemaan kaikkea vastaan tulevaa. Kela paiskasi opintoselvityspyynnöllä tiedustellen miksi en viime vuonna saanut kasaan tarpeeksi opintoviikkoja. "Kiitos kysymästä", vastaan heille, "monestakin syystä". Jokaisen opiskeluvuoteni jälkeen olen vastaavan kyselyn saanut, mikä tarkoittaa tämän olleen nyt kolmas. Väsäilen niitä jo tottumuspohjalta.

Ja entä asunto! Dear god, älkää pyytäkö minua kertomaan siitä miten Ylioppilaskyläsäätiö lähetti maanantaina ilmoituksen minulle varatusta yksiöstä. Toiveen täyttymys? Kuukausien odotuksen palkinta? Eeei, tai ehkä, mutta minä kuitenkin kieltäydyin tarjouksesta. Älkää koskaan kyselkö minulta syitä, mistään. Korostinko?

Epäilemättä elämme hienojakoisessa kastijärjestelmässä, jota vain siihen tottuminen estää meitä havaitsemasta.

Olen kokenut elämäni aikana kaksi paniikkihäiriökohtausta.

Vuosia sitten täytin tyhjää vapaa-aikaani (silloin sitä todella riitti) kynän ja paperin parissa keksien anagrammeja Eppu Normaalin kappaleiden nimille. Murheellisten laulujen maasta tuli Luen lujat hurmeiset manalle. En osaa sanoa miksi tämä palasi mieleeni juuri nyt. Saan sähköposteja, joissa kerrotaan ikäviä asioita. Joskus ikävät asiat puhdistavat. Minun elämäni muuttui vuoden 2004 aikana melko peruuttamattomasti, mutta en tällä hetkellä osaa sanoa tapahtuiko käänne tammikuun alussa, huhtikuun toinen päivä, toukokuun puolivälissä, juhannuksena, heinäkuun yhdeksäs vai lokakuun kymmenes.

Melko järkyttävä tosiasia on se, että mikä tahansa noista päivistä olisi voinut käännöksen käynnistää. Ihmiselämä ei kuitenkaan voi kääntyä yhden vuoden aikana noin monesti.

Siis?