4.3.22

Merkintöjä Rautakintaasta 8

Kirjailija Helena Latotaival oli suosionsa huipulla 1970-luvulla. Hänen kartanoromantiikkaa ja paikoin raadollistakin realismia yhdistelevät historialliset teoksensa vetosivat maamme lukevaan kansanosaan, minkä vuoksi Latotaival näkyi myydyimpien kirjojen listoilla läpi koko vuosikymmenen. Mutta nämä menestyneet ja muutamaksi elokuvaksikin päätyneet teokset eivät suinkaan olleet tuotteliaan tekijän ainoita julkaisuja. Helena Latotaival kirjoitti useilla salanimillä – oman väittämänsä mukaan kahdellatoista – myös kioskiromantiikkaa, jännäreitä, eroottisia novelleja, esoteerisiä matka- ja "matka"oppaita, sekä jokusen keittokirjan. Vain osa näistä nimimerkeistä ja hänen salanimituotannostaan tunnetaan. Latotaival ei säilyttänyt itsellään tekijänkappaleita, ei sen paremmin ison kustantamon kautta julkaistuista romaaneistaan, kuin lukuisien eri nyrkkipajojen ja pikkufirmojen julkaisemista teoksistaan. Myös kaikki käsikirjoitukset ja muistiinpanot hän hävitti aina teoksen tultua painosta. "Ilmestyttyään ei teksti ole enää tärkeä", oli hänen selityksensä.
    Kuten tiedetään, Helena Latotaival oli myös äärimmäisyyksiin asti erakoituva ihminen. Vaikka Rautakintaan kunta yritti oman pitäjän isoa nimeä saada tilaisuuksiin, juhlittavaksi tai edes kirjastovieraaksi, ei Latotaival suostunut moiseen kertaakaan. Hänen veljenpoikansa Kari-Tapani Latotaival maalasi oheisen muotokuvan 1970-luvun lopulla, ja lahjoitti sen tätinsä vastustuksesta huolimatta myöhemmin Rautakintaan kirjastolle, missä se on yhä nähtävissä. Se on tiettävästi ainoa kuva Helena Latotaipalleesta vuoden 1965 ja hänen ensimmäistä kirjaansa varten otetun mainoskuvan jälkeen.
    Helena Latotaival asui koko ikänsä yksin Rautakintaan kaakkoiskulmalla, Vetehisentien päässä sijaitsevassa suuressa talossaan. Hänen kuolemastaan tulee tänä vuonna 30 vuotta, minkä johdosta pääkirjastolla on näyttely, johon on koottu niin paljon tämän suuren mutta tuntemattoman tekijän teoksia kuin on ollut mahdollista löytää. Eri nimillä kirjoitettua tuotantoa on kuitenkin valtavasti. Kirjasto pyytääkin yleisön apua. Erityisesti seuraavien nimimerkkien takaa julkaistua Latotaival-materiaalia vielä puuttuu: Mirjami Kaltia, Veine Karhu, J. C. Kosetskin, Raimo Rämä, Hellä-Ilona Suikki, V. Vajantola. Teoksia voi tuoda näyttelyä varten lainaksi kirjaston aukioloaikoina.