No niin, ei professori purrut. Joulutauon jälkeen jatkuva graduseminaari ja minä kerroin suunnitelmistani gradun suhteen, upouusista suunnitelmistani, tähdennän. Luettuna on 2000 sivua kirjallisuutta jota siis en nyt tarvitsekaan, mitäpä sekään haittaa, olen oppinut suhtautumaan asioihin järjellä ja tyvenen sielussa tuntien.
Ei, ei sittenkään niin. Miksi muuten valvoisin öitä? Kello herätti tänään, sentään, ei auta tuollainen puolipäivään torkkuilu, minun aktiivisin aikani kun on kuitenkin varhainen aamu ja nykyisin sen ihan liian usein nukun ohi. Hiljalleen päivät pitenevät, mistä ei voi kuin olla kiitollinen. Aamut pitenevät siinä samalla, on aikaa asioihin, joita sivumennen sanoen on nykyisin niin paljon etten tiedä mihin tässä ehtii. Miksi kaikki vaatii niin paljon keskittymistä? Miksei voi vain - - - tehdä tuota tuosta noin ohimennen, sitten kiitää tähän, viilettää toiseen ja vasurilla hoitaa kotityöt?
Kela ilmoitti tänään maksaneensa isyysrahan joulukuulta. Koska minulla ei ole vuonna 2004 ollut tuloja, saan minimimäärän. Tuo logiikka on minusta niin nyrjähtänyttä että teki mieli ääneen nauraa. Aatos Erkko jos isyysrahaa Kelalta hakisi saisi varmaan miljoonia. Kellä on, annettakoon hälle, se on tämän pahoinvointivaltion kantava ajatus.
Pointti kuitenkin: minä olen taas opiskelija! Pitääkin muuten muistaa peruuttaa ensi kuun opintotuki.
Ja vaikka sanoilla pystyy aina enempään kuin tuhannella kuvalla, on visuaalisella viestinnällä silläkin paikkansa: KuvaKuva aloitti, olkaapa hyvät ja tutustukaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti