In absentia

Jokaisena elämänsä päivänä oppii ihminen uutta, pieniinkin asioihin on pesiytynyt kasvavan tiedon siemen, joka sitten erään kerran puhkeaa läpi pinnan ja näyttää maailman taas uudella tavalla, peilinä heijastaa eri kulmasta kohteen jota yksilö omasta rajoittuneesta tilastaan katsoo. Niin kävin minäkin, elämäni alkuehtoon puolelle ehtinyt ja tämän vuoksi paljon nähnyt mies, kenties joidenkin silmissä nuori, mutta kuitenkin kumaraksi kuluva, päivänä tasaisen harmaana ja sateisena, elintarvikeliikkeessä, mahtoi olla suurin K-kirjaimin varustettu tuo liike, ja, koska viimeaikaisina vuosinani olen tottunut kahvipavuista jauhettua juomaa nauttimaan en vain kerran vaan nykyisinä pitkinä syysviikkoina useammankin päivässä, oli tarkoitukseni ostaa keittimeen suodatinpusseja, niitä tämän kylmiin päiviin mitä parhaimmin sopivan lämpimän juoman valmistus kuluttaa kuin vuodet ihomme kerrosta luiden päältä, ja jälleen oli siis aika tullut hankkia lisää. Minä nappasin laatikon hyllystä. Maksoin sen, kovalla työllä ansaitsemani opintotukikolikot kilisivät myyjäneidin kyllästyneisiin kätösiin tiukusten tavoin, ja tunsin jännityksen helpottavan otettaan jälleen erään kaupantekotapahtuman jäädessä elämäni virran rannalle etääntyväksi pisteeksi. Kotona sitten, se hetki joka kyseisenkin päivän kirkasti ojanvarren kuraisesta suolaheinästä kohoavana aurinkona: uuden asian oppiminen, ja jos kirjoittaisin päiväkirjaa, minä kauniilla koukeroisella käsialalla yötaivaan sinisellä musteella tämän totuuden sinne ylös merkitsisin. On olemassa kahdenkokoisia suodatinpusseja. Minä opin tämän vasta ostamalla niitä vääriä. Sinänsä tästä erheestäni ei tietenkään koitunut vahinkoa juuri kellekään, ei varsinkaan, tämän tahdon erityisesti huomauttaa, kaupalle tai suodatinpussien valmistajalle. Ehkä kuitenkin on syytä istahtaa alas tuoliin ja yölampun valossa valvoa vielä toinenkin tovi pohtien sitä, kuinka pienistä valinnoista joskus saattaa eskaloitua prosessi, joka kuin padostaan irti päässyt koski vyöryy eteenpäin murskaten tieltään ennakkoluuloja ja vanhoja, usein vääriä, käsitteitä. Tämä ei tietenkään ollut kyseisenlainen muutoshetki elämässäni, tämähän ei loppujen lopuksi ollut muuta kuin havainto siitä, että näinkin pitkälle voi päästä havaitsematta totuutta niinkin pienistä asioista kuin suodatinpusseista. Olen kuitenkin kuullut että suuriakin käänteitä ihmiselle toisinaan vastaan tulee. Koska elämässä kaikenlaista sattuu.