23.11.05

Kaksi vuotta kaikkea kivaa

Tänään saa raapustaa seinään ruksin. Tulee kuluneeksi täsmälleen kaksi vuotta siitä, kun langetin itselleni ajatusrikoksista silmänkääntövankeuden. Lomille en ole päässyt, ja vapautuksenkin mahdollistaa vain hyvä käytös. Sinitaivasta ei siis ole näköpiirissä, mutta onneksi täällä käy säännöllisesti mukavia vierailijoita. Meneehän tämä.

Minulla on tietynlainen fiksaatio merkkipäiviin. Pidän ajatuksesta, että maailma näyttää samalta kuin sinä aiempana hetkenä, jona on jotakin merkittävää tapahtunut. Kehäähän täällä kierretään, ja aiemmat olosuhteet palaavat lopulta takaisin aina. Suuremmassakin mittakaavassa.

Kaksi vuotta tekee 6.9% tähänastisesta elämästäni.

Terkkis, Kesätoimittaja, Kissansilmä-yhtye, St. Tomas Mesmerizé, validaatti, Neuroshopper, Ronnie Anderson, Aloysius Senjanen, vaatekomeroon kätketty muumio, Edward Malachias Adlercreutz, Turistimatkat OY, vanha kuivahtanut taistelija, prinssi Leijonaharja, Kapteeni Tornado, Gösmalian Hallitus, Kikkilä, Lahja-Amalia, Höpö-Pena, Nuutisen vanha emäntä (koko perheen puolesta), Ugus ja kaikki muut vankilassa vilisevät tyypit kiittävät lukijoitaan. Mennään joskus vaikka kahville.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Olenkin aina miettinyt, että mihin tuo Silmänkääntövankila viittaa. Kuinkahan pitkän vankeuden mahdoit itsellesi langettaa? En myöskään tiedä mitä tällaisessa tilanteessa on tapana toivottaa, ei ainakaan pikaista ehdonalaiseen pääsemistä, kai? Pitkää kakkua paremminkin.

Anonyymi kirjoitti...

Onnea paljon. Mennään. Heti, kun nähdään. Ja minä kuljen silmä tarkkana kourassa.

Missä se paita muuten viipyy, olis helpompi tunnistaa.

Ugus kirjoitti...

Totta puhuen Kirsti, vankeustematiikka on myöhäherännäisesti keksitty. Otsikko oli ensin, siitä on sitten pitänyt vääntää kaikenlaista. Ja jos ihan tarkkoja ollaan, niin nimenä Silmänkääntövankila on peräti vuotta vanhempi kuin tämä blogi. Jaa että pitkää kakkua? Kiitti! Kyllä kakku synttärinä kelpaa!

Kiitti Mea! Ja se paita on jäänyt kiireellisten (no, ainakin aikaavievien) projektien runnomaksi, mutta olen kyllä vielä joskus sellaisia ihan vakavissani tekemässä. Kun nyt tästä "ehtii". Mutta en kai minä nyt itse omaan paitaani kehtaisi...