Silmänkääntövankilan toimistoon tulviva syvä hiljaisuus kertoo valtavan yleisöpaljouden mykistyneestä hämmennyksestä. Niinpä selvennän: opiskelen yliopistossa kirjallisuutta, ja yritän samalla luovia läpi taiteilija"elämää", onnistuen miten kuten.
Äskettäin oli modernismi-kurssin luento postkolonialismista. Rodulliset teemat nostattavat tunteita myös luennoitsijoissa; tilaisuus päättyi suoranaiseen julistukseen ja hyvä niin. Onpa omakohtaistakin raportoitavaa. Viime viikolla musta mies tuli pyytämään minulta rahaa, "Hey my friend, you got two euros?". Mitäpä siihenkin? "You really my friend or you just saying so?" Olisin halunnut kysyä, mutta oli kiire. Raha tuo ihmisessä pahan puolen esiin. Tylymmin olisin silti sanonut sille joka olisi äidinkielelläni samaa pyytänyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti