<$BlogRSDUrl$>

Ajatuksia kissoista ja kahvinkeitosta.

23.11.15

X-Files 3.14: Grotesque 

Hieman vinksahtanut olo iskee, kun kahden enemmän tai vähemmän humoristisen jakson jälkeen vuoroon astuu kertakaikkisen iloton ja synkkä sarjamurhaajatapaus. Howard Gordon on ykköskaudelta asti kirjoittanut näitä ei erityisen mieleenjääviä, mutta kuitenkin vankan ammattitaitoisesti kokoon kursittuja jaksoja, eikä tälläkään kertaa oikeastaan juonta käy moittiminen. Julma sarjamurhaaja jää lopulta FBI:n haaviin, mutta kun murhat yhä jatkuvat, vanha FBI-kollega kutsuu Mulderin apuun. Mutta Mulder uppoaa tapaukseen vähän turhan syvälle, ja alkaa vaipua pian itse samaan hulluuteen, johon obsessiivisesti demoneja piirrellyt ja savesta patsaiksi muotoillut taiteilijakin väkivallan kierteessään ajautui.

Grotesque on juoneltaan toimiva ja jaksossa on paljon hyviä käänteitä, mutta ehkä sittenkin audiovisuaalisesti tämä on parhaimmillaan. Taiteilijan lähes pilkkopimeä studio demoneineen on epätodellinen, mutta vaikuttava lokaatio ja kuvauksessa siitä on otettu kaikki irti - on jopa musta kissa säikyttelemässä siellä (oli muuten mainio kisu viime jaksossakin, minkä unohdin mainita). Soundtrack on erittäin monipuolinen, ja loppupuolella jopa oikein kaunis ja omaperäinen teema soi huipentavaa kohtausta edellä studion sinessä. Hyvää kamaa, ja näyttelijäsuorituksetkin toimivat - huomaa kyllä, että budjetti kasvaa, kun vierailevat tähdet alkavat olla enimmäkseen jo isompia nimiä, Kurtwood Smith Mulderin vanhana FBI-oppi-isänä tällä kertaa. Hyvä, synkkä jakso, jollaisia tämä X-koneisto tässä vaiheessa jo tykittää mukavan usein framille, kyllähän näitä katsoo.


Comments: Lähetä kommentti

This page is powered by Blogger. Isn't yours?

eXTReMe Tracker