2.1.06

Iso sorsa ei nuku

Huhuavat etten enää kirjoittaisi. Että visuaalinen maailma olisi viimein saanut vanhan Uguksen kouriinsa ja puristaisi luisine sormineen kuin mätitahnatuubia. Ja vain kuvia tulee ulos, ei sanoja enää, vain... vain jpeggejä...

Ehkä suorin tie.

Ehdollistuminen.

Puista sataa unta.

Tammikuun joka merkinnän yhteydessä ajattelin tarjota näkymän Turusta.




2 kommenttia:

mea kirjoitti...

Kaunista. Turussa. Sekä se alempi kuva.

Miksen minä muistanut tuota päiväkirjaa. Ehkä siksi, että minun veljeni ei olisi kirjoittanut kuitenkaan. Toiset meistä kirjoittavat, toiset varastoivat.

Ugus kirjoitti...

Kauneutta on niin valtavan monenlaista. Aina se on yhtä mieltälämmittävä asia.

Ja jokaisella on tapansa käsitellä elämä. Kuka kirjoittaa talteen, kuka muistaa, kuka maalaa, kuka kertoo tarinoita. Mistä minäkin muka voin sanoa tietäväni...? Ja kuitenkin tiedän. Yhtä varmasti kuin sinäkin.