"Hei totta munassa jätkät, tiättekö nyt lähdetään Littoisiin hakeen muijia."
"Onks Littoisissa muijia?"
"On on. Hyvännäkösiä. Oltiin kerran porukan kans... joo, vittu hyvännäkösiä."
"Missä siellä?"
"Se on tiättekste se katu siinä... ku kääntyy sinne."
"Juu. Mää muistan. Kävin kerran yhden kaverin kans siäpäin. Käännytään Kaarinan suuntaan, ajetaan sellaset puolisentoista kilometriä ja sitten tulee se valkoinen tiilitalo. Pihassa oli muistaakseni sillon oikeeseen takaoveen kolaroitu ruskee Corolla. Olohuoneen ikkunasta näky valoo, mutta muuten se oli pimeenä koko paikka. Soitettiin ovikelloo. Ja ju-ma-lau-ta minkä näkönen muija tuli avaamaan, pakko olla joku missi tai jotain. Mää sanoin Heikille että tänne me jäätiin, nyt jäi vittu maatalousnäyttely käymättä mutta sitten mää huomasin että sen vaatteissa oli verta. Se oli jotenki ihan poissaolevan näkönen ja jos tarkasti kuunteli niin jossain peremmällä siä talossa joku itki. Mää katoin Heikkiin ja teki mieli sanoo että nyt lähdetään helvettiin täältä mutta ei se Heikki mitään tajunnu - se oli menossa sisälle jo siinä vaiheessa ja mitäs mää, perässähän mun oli mentävä."
"Ei ku vittu, ei Littoisiin ku Raunistulaan. Sinne. Hakeen muijia tiättekö. Sori mää aina sekotan ne. Raunistulaan piti sanoo. Raunistulaan."
"Joo ei mitään."
"Lähetään vaan."
*
Yllä kuvattua keskustelua ei käyty Kallun grillin edustalla 30.12.2003 noin kello 23.40.
(mutta siihen viitattiin ohimennen Radio Auroran taajuudella lähetetyn epämääräisen kohinan taustalla tuskin kuultavasti käydyssä keskustelussa seuraavana aamuna kello 6.52-6.55)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti