<$BlogRSDUrl$>

Ajatuksia kissoista ja kahvinkeitosta.

14.7.15

X-Files 2.1: Little Green Men 

Kakkoskauden avausjakso jatkaa pienen harppauksen tehden siitä mihin viimeksi jäätiin: X-Files (osasto) on suljettu, agentit siirretty FBI:n sisällä muihin rutiinihommiin. Scully pärjäilee, mutta Mulder on katoamassa syvälle omaan paranoiaansa. Hahmon keinuminen romahdustilan rajalla on itse asiassa oivallinen ratkaisu - sen avulla tunnelma tiivistyy vauhdilla heti kättelyssä, ja kaikki nupit onkin käännetty pykälää kireämmälle ykköskauden jälkeen. Tyhjiä hetkiä ei ole. Little Green Men vie katsojat nopeasti Washingtonista Puerto Ricoon keskellä viidakkoa sijaitsevaan hylättyyn observatorioon, jonne Mulder lähtee etsimään todisteita saatuaan tietää siellä hiljakkoin käyneen kaukaisia vieraita. Ja tulevathan he uudestaankin.

Pidin tästä jaksosta, se oli sopivalla tavalla elokuvallinen. Maantieteellisesti mentiin Washingtonista Puerto Ricoon, surumielinen musiikki pyyhki kuohuina ylitse, Mulderin pakkomielteinen vainoharha ja totuudenetsintä oli jotain, no, enemmän kuin mitä vielä tuohon aikaan oli totuttu tv-sarjojen hahmoilta näkemään. Totisesti hän on jo tässä vaiheessa riivattu mies, mitä lietsotaan mukavasti lisää näyttämällä viimein se tapahtuma, joka hänet on lapsena ajanut tälle tielle: pikkusisko Samanthan sieppaus. Kohtaus on lyhyt mutta lähes pysäyttävän kaamea. Jos tekijöillä onkin vielä ykköskaudella ollut jonkinlainen rajoitin päälle, se on nyt heitetty nurkkaan. Ehtaa painajaiskamaa perheen pienimmille; ja sama tunnelma pysyi ja pitkittyi Mulderin kohdatessa jotain outoa uudestaan viidakon keskelle hylätyssä observatoriossa. Ja jottei tylsäksi kävisi, on jakson loppuun vielä heitetty massiivinen autotakaa-ajo läpi viidakon. Timanttia.

Siitä en kyllä pitänyt, että takavasemmalta pamahti nyt esiin Mulderin uskottu senaattori, joka (näin saamme tietää) on ollut hänen uransa takapiruna alusta asti. Tarvittiinko tuota hahmoa? Tuskin. Jotain kertoo, etten alkuunkaan muistanut sellaista sarjassa olleenkaan. Ei hän hahmonakaan ollut, ainakaan vielä, kovin pitkälle kehitetty, ei senaattoriainesta jos saan sanoa. Mutta päähenkilöt olivat entisellään ja omat loistokkaat itsensä, kaikki toimi, kaikki oli hyvin ja ahdistavan lopullisen ja pahaenteisen tunnelman vallassa mentiin ensi minuutista loppuun. Loistava alku kakkoskaudelle.


Comments: Lähetä kommentti

This page is powered by Blogger. Isn't yours?

eXTReMe Tracker