Ajat ovat tosiaan muuttuneet, sen viimein tänään minäkin ymmärsin kun yritin etsiä keskustan kaupoista talkkunajauhoja. Mitä tapahtuu todella? Eikö kansakunta enää ymmärrä parastaan; vasta kolmas suurena itseään pitää market tunsi kyseisen tuotteen. Se ahdistaa aitohämäläisestä talkkunasta kovin nauttivaa pseudopirkanmaalaista nuortamiestä. Maailman mielettömyys on pienissä asioissa, ja talkkunajauhokin koostuu atomeista. Mykkyys tappaa ajan myötä tunteet, ja mitä taivaalta milloinkin valuu, imeytyy kaikki maahan lopulta. Maasta veteen. Eilen saimme lahjoituksena paketillisen savustettua ahventa, millä elellään tämä viikko tyytyväisenä kehräten, niin ihminen kuin kissa. Ja jossain, kaiken keskellä, osallistuin ensi kertaa elämässäni talousarvion tekoon.
Tämä on toinen, ensimmäisestä täysin poikkeava versio tästä päivityksestä.
3 kommenttia:
Ja Suvi-talkkunaa ei tee enää kukaan! Nyyh.
mitä hittoa? kyllä täällä K-Suomessa vaan myydään talkkunaa (ja sitä aitoa oikeaa Rantasen talkkunaa) pienessä lähikaupassammekin! tosin kallistahan se on - en ole ikinä tajunnut, miksi. (syksy saa syömään talkkunaa, huomaan.)
No kyllä sitä täälläkin on lähikaupassa, mutta ajattelin että keskustan marketeista sitä saa halvemmalla. Saikin, kun ensin löysi.
Suvi-talkkunaa en valitettavasti tunne, on lapsesta asti oppinut Rantaseen... jota tosin näyttää nykyään tekevän Laihian mallas eikä Rantanen.
Lähetä kommentti