Minun, tänä syksynä kuitenkin vasta kuudennen opiskeluvuoteni aloittavan nuorukaisen, on vaikea käsittää tätä muuntunutta yliopistojärjestelmää, jossa, vaikka viralliset avajaiset ja muu lukuvuoden käynnistys on kuten ennenkin syyskuun alussa, kierrätetään opiskelijatulokkaita ryhmissä ympäri kampusaluetta ja Hämeenkadun baareja jo pian elokuun puolivälin jälkeen. Toista se on ollut ennen, ja parempaa tietenkin. Yliopisto aloitteli virallisin juhlallisuuksin syyskuun alussa; näihin oli lähes välttämätöntä kenenkään olla osallistumatta. Sitten istuskeltiin baareissa pari viikkoa, aktiivisimmat ainejärjestöt järjestivät jo isompiakin bileitä. Opetusta aloiteltiin oppiaineiden taholta sitten joskus kuun puolivälin jälkeen, jos viitsittiin. Tämä järjestelmä sopi minulle hyvin. Nykyisin on kaikki mennyt niin suorituspainoiseksi. Pyrkivät jopa humanistit valmistumaan siinä ajassa kun tukikuukausia riittää; tätä suuntausta en kerta kaikkiaan kykene ymmärtämään.
Mutta toisaalta, kun akateemisista tulokkaista valtaosa on joka tapauksessa naispuolisia, on tässä hellekelien aikana aloitetussa ekavuotisten laumoittamisessa hyvätkin puolensa, jotka aina yliopistoalueen läpi kulkiessaan omin silmineen havaitsee. Että sainkin eilen siihen lyhyeen oikopolkuun kulumaan niin paljon aikaa taas.
4 kommenttia:
Hämmentyneenä olen todennut tällä viikolla aivan saman asian: ei ole (yliopisto)elämä enää niin kuin ennen. Nyt jo kaupungin vilskeessä temmeltävät opiskelijanalut saavat tuntemaan olon entistä pahemmin ulkopuoliselta. Minä aloin vasta tänään miettiä, pitäisikö vielä änkeä itsensä jollekin kurssille (tai ylipäänsä tehdä jotain opintoihin liittyvää), jota en oikeastaan enää tarvitsisi, ihan vain siksi, että tuntisi vielä kuuluvansa edes johonkin.
Ennen oli kaikki paremmin. En usko koskaan valmistuvani vaan koskaan ei pitäisi sanoa ei koskaan.. Pitäisi kumminkin päättää ilmoittautuako läsnä- vai poissaolevaksi vai jättäisikö ilmoittautumatta tykkänään.
Mitä helkuttia nämä "opintopisteet" ovat? Mitä tapahtui vanhoille kunnon opintoviikoille?
Keskellä kesää postilaatikkoon tipahti opintorekisteriote, jossa oli arvosanat skaalattu uudelleen. Ykkösestä vitoseen. Ehkä ero ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä on tosiaan pienenemässä.
Sointu,
minäkin olen vasta tällä viikolla alkanut harkita syksyn ohjelman miettimistä. Ei vanha koira opi enää uusia temppuja! Ennen riitti se, että syyskuun ensimmäiset viikot suunnitteli ohjelmaansa, sai kesän viettää ihan rauhassa. Nyt ei enää saa, paitsi että vietin silti.
Misu,
älä muuta sano. Opintopisteet ovat silkkaa hepreaa; kaksi sellaista vastaa kuulemma yhtä opintoviikkoa, mutta suhde ei silti ole ihan yks yhteen. Just joo - ihan miten vaan. Arvosanat vaihtuivat täälläkin jo suoritetuista opinnoista, se kismitti, paitsi että ykköset kyllä pysyivät ykkösinä.
Ihan kouluksihan tämä on mennyt; kuulin tänään, että ekavuotisille yliopisto-opiskelijoille oli jaettu syksyn lukujärjestys. Muutaman vuoden päästä kukaan ei enää muista että joskus yliopistoissa oli ns. akateeminen vapaus.
Lähetä kommentti