24.8.06

Stand back ma'm, this ain't for ladies

Kuten viimeksi sanoin, jatkan edellisen meemeilyn variointia muihin medioihin ja täytän kyselyn tällä kertaa elokuva-aiheisesti kysymyksiä sopivaan suuntaan muokaten. Saa ottaa levitykseen.

1. Elokuva joka muutti elämäsi
Nytkin on todettava ettei tähän kysymykseen voi vastata. Eikä elokuva kai maailmaa voisi muuttaakaan. Elokuva on... vain elokuvaa. Se ei koskaan voi aiheuttaa samalla tavalla järisyttäviä tunteita kuin kirja tai musiikki. Poislukien David Lynchin tuotanto.

2. Elokuva jonka olet katsellut yhä uudelleen
Mel Brooksin Spaceballs on takuulla useimmin näkemäni elokuva, vaikken ole sitä varmaan pian kymmeneen vuoteen enää katsonut. Mutta nuorempana, aina uudelleen. Olin katsonut elokuvan ainakin kymmenen kertaa ennen kuin lopulta näin Star warsin, hirveästi pettyneenä. Ei se alkuperäistrilogia kerta kaikkiaan pääse lähellekään Avaruusboltseja.

3. Elokuva jonka tahtoisit mukaan autiolle saarelle
Jos Quentin Tarantinon Kill Billit lasketaan yhdeksi elokuvaksi niin se sitten. Tai no, ehkä kuitenkin Lynchin Mulholland Drive, sille voisi sitten keksiä kaikessa rauhassa yhä uusia ja uusia tulkintoja ja merkityksiä.

4. Elokuva joka sai sinut nauramaan ääneen
Kaksi koulukuntaa: amerikkalainan ja brittiläinen. Jenkkihuumori on parhaimmillaan Zucker-veljesten mestarillisissa kreisikomedioissa, joiden parasta antia ovat kaksi ensimmäistä Alastonta asetta ja niitäkin nerokkaampana nuoren Val Kilmerin tähdittämä Top secret. Aina toimii! Sittenkin lähempänä sydäntä on Monty Python -kaksikko Holy Grail ja Brianin elämä. Aiheuttavat oikeassa seurassa hysteriaa. Kala nimeltä Wanda toimii sekin joka kerta, ja onhan se melkein Python-leffa sekin. Suomalaiset leffat eivät ole koskaan naurattaneet, paitsi tahattomasti. Sekin vaihtuu yleensä itkuun ennen lopputekstejä.

5. Elokuva joka sai sinut itkemään
David Lynchin Elefanttimies. Hyväuskoisen ja -sydämisen ihmisen häikäilemätön hyväksikäyttö kävi sielun päälle. Muista liikutuksen tilaan saattaneista tulee mieleen ainakin Lynchin Twin Peaks: Fire walk with me ja Lars von Trierin Dancer in the dark, tuo ahdistuselokuvista ahdistavin, joskin se alkaa olla jo siinä rajoilla ettei ammu yli.

6. Elokuva jonka toivoisit olevan tehty
Olisi kiva jos se nuorina miehinä kotipitäjässä kuvaamamme toimintapätkä olisi valmistunut. Minä ja ohjaaja väsäsimme käsiksen, ohjaaja piirsi storyboardit, oli kuvaaja, näyttelijäjoukko ja musiikintekijätkin valmiina. Lopulta purkkiin saatiin vain pätkät joissa ajetaan kevarilla sataakahtakymppiä kylänraitilla ja ammuskellaan ampumaradalla ihmisen näköiseen tauluun. Jaa no olisi sekin ollut kiva että David Lynch olisi toteuttanut 80-luvulla suunnittelemansa projektin Ronnie Rocket. Löysin aikanaan jostakin BBS:stä alustavan käsikirjoituksen, tuntui hienolta. Lynch ja cyberpunk olisi ollut hyvä yhdistelmä.

7. Elokuva jota mielestäsi ei olisi pitänyt tehdä
Peter Jacksonin Taru sormusten herrasta. Se trilogia oli virhe. Oli niin hienoa, että vielä 2000-luvun viihde-elektronisella aikakaudella oli olemassa kirja, jota fanitettiin ympäri maailmaa, joka keräsi yhteisöjä ja harrastajia. Not so anymore. Tästä eteenpäin Sormusten herra on suurimmalle osalle ihmisiä aina ensin elokuva, kirja vasta sitten. Trilogiasta olen nähnyt ykkösosan, enempää ei tarvinnut. Hollywoodille kelpaa raha.

8. Elokuva jonka viimeksi näit
Lars von Trierin Manderlay. Kuten jo aiemmin sanoin, ihan ok, mutta kuitenkin heikoin näkemistäni Trier-teoksista. Dogville lienee ylittämätön, mutta myös Idiootit vaikutti. Tietenkin on itsestään selvää, että tällä tanskalaisohjaajalla on vakavia henkisiä ongelmia, mutta kenelläpä todellisella taiteilijalla ei.

9. Elokuva jonka olet aikonut katsoa
Tulee mieleen kaksi: Lucile Hadzihalilovicin Innocence ja Chan-wook Parkin Oldboy. Molemmat kävivät kuluneen vuoden aikana Turussa teatterissakin ja kovasti olin menossa mutten sitten lopulta viitsinytkään. Kertoo ehkä jotain yleisestä suhtautumisestani elokuviin.

Ei kommentteja: