28.3.06

Pelosta syntyvä ystävyys

Postiluukustani kolahti äsken lappunen, jonka otsikkona on kirkuvan punainen "Ystävä!", ja joka heti tämän otsikon jälkeen ilmoittaa minulle kiertelemättä, että minä tarvitsen pelastuksen Kristuksessa. Miksikö? Tämän lappunen kertoo kätevästi listamuodossa. Sain tietää olevani:

1. Syntinen
2. Orja
3. Vihan alainen
4. Tuomion alla

Kyllä siinä päivä piristyy ja olo helpottuu kun saa kuulla olevansa vihan alainen orja.

Mukana on kuponki, jossa lukee "Olen tullut vakuutetuksi, että olen syntinen". Siihen voi kirjoittaa henkilötietonsa ja lähettää hengelliseen työkeskukseen. En halua tietää mitä niillä siellä tehtäisiin, rituaaliuhrattaisiin pentagrammin päällä, veikkaan. Siellä ne kierivät Kristuksen veressä ja hykertelevät keskiöisin sille, miten onnistuivat taas pelottelemalla saamaan paljon lisää ystäviä ahdistuneista opiskelijoista.

Eivät ehkä vielä toistaiseksi ymmärrä tämän lappusen tekijät hävetä. Mutta kun henki lähtee ruumiista ja tulevat tuliselle portille, jossa vanha kehno heidät toivottaa ilomielellä tervetulleeksi lyöden sorkkajalkaa lattiaan, silloin he toivon mukaan häpeävät.

5 kommenttia:

exme kirjoitti...

maailma on niin sairas, että voin laittaa tähän tismalleen saman kommentin kuin Kevätblogiin tänään (ihanaa, että ikäviä kohtaamisia riittää kaikille tasapuolisesti!):


kiihko-mitkä-tahansa ihmiset ovat aina väärässä; ties minkälaisen kieroutuneen kasvatuksen ja kieroutuneen yhteiskunnan ja kieroutuneen yhteisön ja kieroutuneiden kirjojen ja kieroutuneen pakkomielteisen muiden tuomitsemisen kasvatteja. ei sille mitään voi - jotkut ovat addiktoituneita toisten kiduttamiseen ja pahan mielen aiheuttamiseen ja jatkuvaan tuomitsemiseen ja omien moraalikäsitystensä pakkosyöttämiseen.

sellaista se nyt vain on. kieroutunutta.

Kirsti kirjoitti...

Kiitos päivän parhaista nauruista, vaikka en tiedä että onko tuo varsinaisesti naurun asia.

Jani kirjoitti...

No, näkeehän sen tuosta uudesta kuvastasikin heti, että pelastusta sinä kaipaat.

Kas näin: olet pelastettu.

Ugus kirjoitti...

exme, tuo pakkomielteinen tuomitseminen on kyllä kumma. Eivätkö jotkut kerta kaikkiaan löydä onnea elämästään ilman sitä? Tuntevatko he riittämättömyyttä kun muut elävät levollista elämää ilman pelkoa?

Kirsti, eipä kestä. En ihan varma ole itsekään, vieläkään.

Jani, viime hetkellä pelastit ennen kuin tuomitsivat minut! Kiitos siitä.

Carmabal kirjoitti...

Varsin on tulikiven katkuista. Hesus Krist, kyllä kokkolassa tuollainen pamfletti saavuttaisi monia surmeita olentoja