Niin, en varmaankaan ole mikään malliopiskelija. Tai, jos halutaan tarkentaa, on minun opiskelijuuteni ehkä sitä lajia jolla pelotellaan tunnollisia koululaisia nukkumaanmenoaikaan. Että jos et kunnolla lue läksyjäs ni sitten. Minua siis määrittelee sanapari "kunnoton opiskelija". En tee minulle annettuja töitä, vapaaehtoisista ja innokkuutta osoittavista töistä nyt puhumattakaan. Kulutan yhteiskunnan varoja nostamalla opintotukea ja silti vain satunnaisesti luennoilla näkyen & niidenkin aikana lähinnä mahdollisia myöhemmin toteutettavia sarjakuvaprojekteja luonnostellen. Harjoituskursseilla en käy koska ne eivät sovi minulle. Kirjatenteissä en käy koska en milloinkaan saa luetuksi niihin vaadittavia kirjoja; ilmoittaudun sentään toisinaan, ja kun ilmoittaudun, en milloinkaan muista peruuttaa vaikken tenttiin koskaan päätyisikään. Ja jos kuitenkin lähden tenttiin, saatan matkalla kääntyä risteyksestä suuntaan joka ei vie siihen luentosaliin, jossa tentti järjestetään, ei lähimaillekaan.
Tämä kolmas vuoteni yliopistossa näyttäisi olevan opintoviikoista vapain toistaiseksi. Nöyrästi kumartaen kiitän yliopiston henkilökuntaa tästäkin vähästä. En olisi oikeasti ansainnut ainoatakaan ov:tä. Älkää uskoko niitä jotka väittävät muuta. Minä olen se hovinarri joka vaaditaan yliopistonmäelle eksyneen näköisenä harhailemaan jotta akateemista uraa itselleen luovat voisivat tuntea itsensä vakuuttuneeksi siitä että he ovat joidenkin yläpuolella. Antakaa minun säilyttää tämä valitsemani elämäntapa. Ei kai kukaan murhaisi sitä joka saa hänet nauramaan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti