En tykännyt myöskään siitä romanialaisesta "diabloa" huutavasta eukosta (lapsen isoäiti) ja hänen rituaaliukkokööristään; perhemallin Chevroletilla kruisaileva mustiin pukeutunut äijäkolmikko oli melkein koomisen korni. Kaiken kaikkiaan jotenkin perinteisiä kauhuleffakliseitä oli ylitsepursuavasti (ja minä olen nähnyt todella vähän kauhuleffoja - jos tunnistan jonkin asian kliseeksi, sen on sitä pakko olla), varsinkin lopussa heitettiin tehosekoittimeen Manaaja ja Amityville horror kun seinät vuotivat visvaa, ikkunat räjähtelivät, musiikki pauhasi ja kaikki huusivat. Toisaalta tuo viimeinen kymmenminuuttinen oli kyllä tyylikäs. Intensiteetti oli kaikesta korniudesta huolimatta aikalailla oikein väännetty - eli maksimiin. Juuri sellaista tuo kulahtanut juoni kaipasi, tai no, eihän kyseessä nyt sitten loppujen lopuksi ihan se tavallisin "ilkeä ipana"-kuvio ollut, eli pointsit kai siitäkin. Hiukan kyllä ihmetytti Mulderin heittäytyminen täysillä näiden romanialaispappojen manausprosessiin mukaan. Sairaalasängyllä makaavan lapsen kimpussa hyörivä äijäkööri ei herättäisi minun luottamustani, olkoonkin että kyseinen lapsi sihisi kuin itse perkele. Tällä kertaa sentään poltergeist heitteli Scullya ympäriinsä, mikä piristäväksi vaihteluksi laskettakoon. Emmekä edes saaneet kuulla hänen tieteellistä tulkintaansa tapahtuneesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti