<$BlogRSDUrl$>

Ajatuksia kissoista ja kahvinkeitosta.

1.5.15

Fileitä: Space & Fallen Angel 

X-Files 1.8 - Space

Tätäkin jaksoa voi pitää vanhentuneena, mutta jotenkin sympaattisemmalla tavalla kuin tietokoneet surullisen väärinymmärtänyt Ghost in the machine. "Marsin kasvot" on jo aikaa sitten paremmilla kameroilla osoittautunut pelkäksi rapautuneeksi vuorenhuipuksi, mutta tässä jaksossa meillä on samannäköinen henkiolento, joka on muinoin tarttunut avaruuskävelyllä olleeseen astronauttiin. Vuosia myöhemmin mies - joka sivumennen sanoen näyttää itsekin jotenin alieeniselta - on NASAn avaruuskeskuksen komentaja joka käyttäytyy oudosti. Keskuksessa epäillään sabotaasia, agentit saapuvat paikalle... Tuttua kauraa tavallaan, mutta jotenkin kumman kuivikasta. Ilman (varsin pienessä osassa olevaa) avaruuskummitusta tämä voisi olla pikemminkin yritysvakoilusta kertovan agenttisarjan jakso, ja mikäli tämä kuulostaa tylsältä niin sitä Space pääosin onkin. Ei huono, vain jotenkin liian konventionaalinen. Runsas arkistokuvan käyttö laukaistavisa raketeista ei tilannetta pelasta. Olisi Marsin kasvoista vetävämpääkin materiaalia saanut kasaan, mutta ehkä jälkiviisaasti ajateltuna on hyvä, ettei aihe noussut X-mytologiassa sittenkään erityisen keskeiseen asemaan.

X-Files 1.9 - Fallen Angel

Tämä taas on juuri sitä peruskamaa, jota vaadittiin paljon siihen, että sarja kykeni omilla konventioillaan leikittelemään muutamaa vuotta myöhemmin. Ja mikäs siinä, kelpaahan tämä. Fallen Angel on ensimmäisiä kunnon mytologiajaksojakin: tunnistamaton lentävä esine tömähtää Wisconsinin takamaille ja armeijan nouto-operaatio käynnistyy välittömästi. Mutta Mulderkin on paikalla. Keskeisenä sivuhenkilönä esiintyvä ufonörtti Max varastaa shown, ja on jonkinlaista esimakua sille myöhemmin sarjaan saapuvalle kolmikolle ("The Lone Gunmen") joita käytettiin aivan liikaa, ja joihin siksi itse kyllästyin pahan kerran. Tämä oli hyvä jakso, parempi kuin muistin. Mutta Mulder saisi jo tässä vaiheessa vaihtaa työhuoneensa "I want to believe" -julisteen muotoon "I would be stupid not to believe". Scully ei taaskaan havaitse mitään. Loppukaneettina musiikki kohtauksessa, jossa sotilaat hiipivät alienia etsien muistuttaa erehdyttävästi klassisen PC-pelin UFO: Enemy Unknown musiikkia, jossa siinäkin sotilaat hiippailevat alienia etsien. Sekä peli että tämä jakso ovat vuodelta 1993. Ilmeisesti jonkinlaista zeitgeistia molemmat kanavoivat.




Comments: Lähetä kommentti

This page is powered by Blogger. Isn't yours?

eXTReMe Tracker