30.5.08

Katso äiti! Olen kaheli kenguru!

Olenko huono ihminen kun en millään jaksa innostua siitä että Turussa on taas pian kaupunkitaidetapahtuma, joka muuttaa koko kääpäisen kaupunkimme asukkaiden yhteiseksi olohuoneeksi? Tai jotain. Mukavampaa kuin keinotekoisuus on asua paikassa jossa halutessaan voi mennä kävelylle metsään, unohtua polkulabyrinttiin ja kuulla satakielenkin vielä. Vihreän verhon välistä lyö aurinko silmään ja jokikin siellä vilahtelee, joskin vain Aurajoki mutta kaikkea ei sentään voi vähäänkään tyytyvä ihminen saada.

Olen nyt aikani tutustunut Netvibesin toimintaan Blogilistan korvaajana, ja on oltava, jos ei nyt tyytyväinen sentään (minäkö? johonkin tyytyväinen?) niin ainakin ei-ärsyyntynyt kyseisestä palvelusta joten se on saanut jäädä. Muista vinkatuista testissä olivat myös Google reader ja Bloglines, mutta niistä varsinkin jälkeenmainitun totesin kömpelöksi ja hitaaksi, Google oli vain hankala ja ruma. Verrattuna vanhaan Blogilistaan on Netvibesin suurin ongelma se, etten saa seuraamiani blogeja siirtymään päivitysjärjestykseen; näyttää ettei niin simppeliä toimintoa ole kukaan muu keksinyt kuin joskus Blogilista. Mutta äkkiäkös noiden päivitysstatus on silmitse selattu näinkin. Ei kai sentään voi ihminen kaikkea saada vaikkei paljon halua.

Eräällä miehellä oli karsinassaan kaksi sikaa. Toisen lopunaika oli koittamassa; tämä oli jo vanha ja lihavaksikin päässyt. Siat katselivat ikkunasta kun mies ulkosalla teroitti veistään hiomakiveä vasten kipinöiden sinkoillessa hämärtyvään iltaan hirmuisen kauniina. Vielä seuraavankin päivän näkevä sika katseli toimitusta hartaana ja sen mieleen tulvi kymmenittäin asioita joita se olisi halunnut toverilleen sanoa. Se avasi suunsa ja sulki sen sitten aina uudestaan, koska mikä tahansa siinä tilanteessa olisi tuntunut naurettavan pieneltä. Lopulta mies sai veitsensä teroitetuksi, niksautti niskojaan ja lähti raskain askelin kävelemään kohti karsinaa. Laihempi sika hätääntyi ja tiesi että nyt tai koskaan oli jotain sanottava, pian virtaisi hänen ystävänsä veri. Niinpä se sitten tökkäsi toista kärsällä poskeen ja kuiskasi:

3 kommenttia:

Jani kirjoitti...

Vähänkö pisteli että menin Netvibesia kehumaan, kun se heti sen jälkeen on alkanut kärsiä vähän samanlaisesta ilmiöstä kuin mitä blogilistalaiset nimittävät haamupäivityksiksi: joidenkin tilauksien vanhat päivitykset ilmestyvät uusiksi merkattuina yhä uudestaan. Olisi pitänyt pitää sen hyvyys omana tietona niin tätäkään ei olisi ilmennyt.

Mutta täydellistä syötteenlukijaa en ole minäkään vielä löytänyt, ja Netvibes on vähiten kömpelö minunkin kokeilemistani vaihtoehdoista.

Ugus kirjoitti...

Täytyy sanoa etten ole itse tuollaista huomannut, sen sijaan blogilistalta (missä tulee vielä satunnaisesti hiiviskeltyä) näyttävät kyllä haamupäivitykset kadonneen. Onhan se muutenkin inhimillistynyt; jopa siinä määrin että periaatteessa sitä voisi alkaa taas käyttää. Mutta ehdin jo tottua vibesiin.

Queenie-Jane kirjoitti...

Meitsikin on ihan saatanan väsynyt kaupunkitaiteeseen ja olohuoneisiin. Mä en tiiä mikä siinä on, että noi tommoset on aina minust jotenkin semmosta teeskentelyä tai jotain semmosta. Ei ehkä ihan huono idea viettää kaupunkitaidepäivää metsässä. Mitä taidetta on siinä, että istutaan porukalla kadulla, parhaimmassa tapauksessa oikein, oikein mielenosoituksellisesti vallatulla kadulla. Onko se taidetta? Vai tekosyy ryyppäämiselle? Onko muuta taidetta, kuin "tekosyy ryyppäämiselle" -taidetta?

Taiteesta pitää saada maksaa, ja paljon, sitäpaitsi.