Nyt olen nähnyt kaiken

Tämä on teille, haalariväki. Niin juuri, teille uudet ja innokkaat opiskelijaelämään vasta tutustuvat nuoret, jotka etsivät rajojaan ja haluavat kokeilla asioita. Koska eipä siinä mitään, kokeilemisessa. Muutamia juttuja on kuitenkin huomioitava, ja vanhemman viisaudella haluan nyt vain hyvää tarkoittaen jakaa jokusen vinkin.

Ensinnäkin olen kanssanne aivan samaa mieltä siitä, että on kivaa kun yliopistossa järjestetään paljon bileitä, ja joskus, jos on tuuri, käy niin että bileistä löytää kivan vastakkaista sukupuolta edustavan ihmisen jonka kanssa tekee mieli harrastaa muutakin kuin flirttiä. Tämä kuuluu nuoruuteen ja on ymmärrettävää; tässä vaiheessa usein siirrytään jomman kumman kotioloihin.

Jos nyt kuitenkin, ja korostan etten näe tässä asiassa mitään väärää, haluaakin harrastaa lemmentouhuja jossain muualla kuin kotona, on huomioitava muutama seikka. Muistamisen arvoinen perustotuus ainakin on se, että syrjäisemmät paikat ovat pääsääntöisesti parempia, sillä monet haluavat intiimiin toimintaan ryhtyessään olla jotakuinkin piilossa ohikulkijoiden katseilta. Tämä on ymmärrettävää, mutta teidän oma asianne on tietenkin se, minne päädytte toteuttamaan sitä mikä nuorelle ihmiselle on mitä luonnollisinta toimintaa. Julkinen paikka saattaa kuulostaa jännittävältä, ja se epäilemättä onkin sitä, mutta kerron kuitenkin seikan, jota ette ehkä vielä osaa ottaa huomioon: julkinen paikka on aina julkinen. Vaikka tuntuisi siltä ettei lauantaiaamuna kello viisi osu paikalle ketään, voin vakuuttaa: kyllä osuu.

Mutta eihän tämän tietenkään tarvitse haitata, ja jos se haittaa, tilannetta voi auttaa muutamin keinoin, joista ensimmäinen on valojen sammutus. Uskokaa minua kun kerron, että jos olette vetäytyneet tilaan, joka on suuri, avara, suurikokoisten lasiseinien rajaama ja kirkkaasti valaistu, te olette näkyvillä jos ulkona on pimeää. Tätä asiaa ei voi millään tavoin estää; etenkään jos olette tilassa jonka ainoita huonekaluja ovat penkit, joista ydelle olette päätyneet.

Tällaisesta tilasta te nimittäin todellakin pistätte silmään, ja ongelma on se, että jos aamuviideltä lauantaina joku tulee paikkaan jonka te olette silloin olettaneet olevan autio, hänellä on joku syy olla siellä, eikä hän poistu ennen kuin on suorittanut sen mitä on sinne tullut suorittamaan. Täten hän ei esim. hienotunteisesti kavahtaen poistu nähdessään teidät, ja vaikka ymmärrän että te mielellänne pysähdytte liikkumattomiksi odottaen henkilön poistuvan, hän ei kuitenkaan poistu ennen kuin ajallaan, ja te voitte hänen puolestaan varmasti sen ajan jatkaa sitä mitä olitte siihen asti tekemässä. Ei häntä häiritse.

Älkää siis suotta jättäkö tässä vaiheessa toisiinne intiimisti tutustumista kesken. Paitsi tietenkin jos olette sitä sorttia, joka ei kestä ulkopuolista häiriötä. Herää toki kysymys, miksi tässä tilanteessa ylipäätään olette niinkin näkyvässä paikassa, mutta unohtakaamme se, sillä minä annan jälleen neuvon: jos patsaaksi tekeytyminen ei saa häiritsevää henkilöä poistumaan teitä ja ulkomaailmaa erottavan lasiseinän takaa ja haluatte alkaa kiskoa vaatteita päällenne, on helpompaa, jos a) olette jättäneet edes osan vaatteista jo toimintanne alkuvaiheessa yllenne, mikä olisi sikälikin suositeltavaa että penkit ovat kovia eikä niihin kuulu vakiovarusteina sen paremmin liinavaatteita kuin peitteitäkään, ja b) jos nyt kuitenkin olette päättäneet riisuutua apposen alasti, on helpompi jättää vaatteet myttyyn sen penkin juurelle jolle olette päätyneet, kuin toiselle puolelle sitä kirkkaasti valaistua suurta autiota tilaa. Te ette nimittäin ole varsinaisesti vähemmän näkyvissä lähtiessänne hakemaan rintaliivejänne ja sukkianne melko kaukaa siltä toimintakohteeksi valitsemaltanne penkiltä.

Kun teidän pukeutuessanne se häiriötekijäksi osoittautunut henkilö sitten kuitenkin poistuu, on teidän tunnelmanne todennäköisesti jo latistunut, ja saa teidät miettimään vaihtoehtoja. Minä annan neuvon: valitkaa seuraavaksi paikka, joka, vaikkei ehkä aivan yhtä jännittävä kuin se mikä ensin tulee mieleen, on kuitenkin ihan oikeasti syrjässä. Se on teille itsellenne helpompaa, ja jättää hetkestä kummallekin mukavamman muiston.

Alan olla siinä iässä etten enää ylläty mistään.