Osasto kotiutti äidin ja lapsen vihdoin tänään, sittemmin olen opetellut vaihtamaan kakkavaippoja. Sujuu toistaiseksi kuin tanssi, mutta kai siihen pikkuhiljaa oppii. Eipä ainakaan harjoitusta puutu tällä tahdilla.
Kissa on ihmetellyt tulokasta, se istuu turvallisen välimatkan päässä ja tuijottaa miettien miten reagoida olentoon joka ei mitenkään reagoi siihen. Olemme havaitsevinamme sen käytöksessä lieviä mustasukkaisuuden oireita, se makaa nurkassa ja kääntää meille selkänsä. Niinhän ne vanhemmat lapset tiemmä vauvaan suhtautuvat.
Jouluun on kaksi viikkoa. Tein torttuja, mutta ne syötiin heti kaikki.
3 kommenttia:
mun tekee kans mieli joulutorttuja! voi kun joku tekis mun puolesta...
meinasin kirjoittaa, että "onnea uuteen kotiin!" (mutta onhan se tietenkin uusi koti yhdelle teistä...)
Ne on ne kissat kyllä semmoisia runtteja.. Laser joskus menee nukkumaan Kristianin häkkisänkyyn kun silmä välttää. Ei tosin koskaan silloin kun poika siellä o.. Niin ja kamalasti onnea tietenkin!!
exme, voi kai toivottaa myös onnea vanhaan kotiin. Taidankin tehdä tässä kohtapian lisää joulutorttuja, olisi glögiäkin muttei näin kesäkeleillä oikein tee mieli.
Carmabal, kiitoksia. Meillä kissa on toistaiseksi ottanut etäältä katselun kannan, mutta kantaa myös selvästi tulokkaasta huolta. On aina paikalla vahtimassa kun vauva vikisee.
Lähetä kommentti