Pakkasessa raitiovaunujen
kolina on terävämpi ja niiden ikkunoista
näkyvien työmatkalaisten kaulat nuokkuvat
syvemmällä mutkalla kuin
vielä viikko sitten
Pysäkillä hehkuu tupakoiden rakovalkea
ja ilmeet katoavat maskeihin kun kyyti lopulta saapuu
Minä nousee kyytiin
Katselen vaunun jatkavan matkaansa, se kirskuu kulman taakse
kunnes ääntäkään
ei enää lopulta kuulu
Olen pysäkillä yksin
Keltaiset kumisaappaani heijastuvat kadun mustasta jäästä,
palaan kotiin ja kietoudun villapuseroon jonka olen saanut lahjaksi kaksi elämää sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti