1.10.09

Elämänkaltaisia taipumuksia

Nappulana pelailin paljon tietokonepelejä. Ajattelua vaativista en juuri välittänyt, pidin niistä, joissa mentiin pää edellä päin vastuksia, enkä kyllä niissäkään yleensä edennyt pitkälle. Ei se haitannut. Tavoitteeni ei koskaan ollut pelin loppuun pääseminen, ei edes huipputuloksen nakuttaminen pistelaskuriin. En oikeastaan, nyt kun mietin, tiedä mikä minua peleissä viehätti, koska en kokenut niitä ylitettävinä haasteina. Suhtautumiseni tietokonepeleihin konkretisoitui tasonloppuhirviöissä. Minä vihasin niitä. En ymmärtänyt niiden tarkoitusta. Ne katkaisivat hyvin etenevän pelin. Aina kun olin päässyt tarpeeksi pitkälle, tuli vastaan jokin hirveän suuri ja hirveän voimakas, joka päihitti minut järjestään. En ikinä mahtanut mitään tasonloppuhirviöille, ja lopulta, peli kuin peli, tuntui että sellainen jonkin nurkan takaa raahautui esiin. Ja minä yritin ja yritin.

Aina se sama, aina se viimeinen ylipääsemätön vastus voitettavana. Aikaraja lähestyi hermostuttavasti nollaa ja lisäelämät oli tuhlattu kaikki.

Game over.



"Good morning, and in case I don't see ya, good afternoon, good evening, and good night!"

(Truman Burbank)


6 kommenttia:

Jani kirjoitti...

Etkö lukenut MikroBitin huijauskoodipalstaa? Mikäs se sen nimi nyt olikaan...

Ja miksei niitä kahdenkymmenen vuoden takaisia lehtiä ole Piltin sivuilla selailtavina? Se jos mikä olisi kulttuuriteko!

Ugus kirjoitti...

Hmm. Minulla olisi Bitin vuodet 84-88 tallessa yhä. Olisi kyllä mainiota ne saada nettiin. Onhan Zzap!64:kin kokonaisuudessaan jo täällä.

Niin, Peliluola oli se palsta ainakin minun aikanani. Luin tietty. Sain muutamia huipputuloksianikin julkaistuksi siellä.

Mutta elämään ei löydy huijauskoodeja. Tai ainakaan niitä ei julkaista missään.

Jani kirjoitti...

Niin, tartuin vain metaforaan koska se on paljon helpompaa.

Höh, se nimi olikin noin mitätön! Ei ihmekään ettei ollut jäänyt mieleen. Palstan sisältö vain teki muistosta niin jännittävän. Potkurilakkipäisen hahmon siluetin muistan kyllä.

Ugus kirjoitti...

Jaaha, me puhumme näköjään eri aikakausien pelivinkkipalstoista. Peliluola oli se liekeillä reunustettu aukeama, jonka vakiohahmona oli isonenäinen ritari lohikäärmeineen. Vasta myöhemmin lehteen ilmestyi Pelikopteri, jota sinä selvästi muistelet. Minä aloin niillä main jo feidata lehden lukijakunnasta teilleni.

Kamalaa mitä ihminen muistaa.

Jani kirjoitti...

No nyt alkaa hahmottua! Mutta oliko niin, että Peliluola keskittyi roolipeleihin ja oli sen hengessä ikään kuin yhtenäistä kertomaa, kun taas Pelikopteri oli enemmän perinteinen vinkkipalsta lyhyine pelikohtaisine pätkineen.

Lisäksi muistelen, että Peliluolassa viljeltiin jopa minusta omituisen puujalkamaista juttua "roolipeli" -> "RoPe" -> "köysi".

Ugus kirjoitti...

Peliluolassa oli aika paljon roolipelijuttuja kyllä, mutta käsiteltiin siellä muutakin. Minulle on palstan ominaispiirteistä jäänyt mieleen se, että sen ylläpitäjä ("Nordic the Incurable") retosteli auliisti eri tyyppien hänelle lähettämillä pelien piraattiversioilla. Puujalkahuumori saattoi tosiaan kuulua asiaan sekin.

Nyt pitäisi melkein kaivaa nuo vanhat Bitit esiin, olo käy kovin nostalgiseksi näitä muistellessa...