27.4.08

Nyt lähtee!

On tässä pidempäänkin pitänyt blogsotella aiheesta "vanhat hyvät ajat". Mikä tuo ääni oli? Aa, hiiret vain vikisivät kirjoituspöytiä vasten kun surffikansa guuglaa parempaa luettavaa. Johan sitä sormet tuollaisessa kuluu. Ottakaa vähän rauhallisemmin. (vrt. Frank Zappa, "You'll hurt your throat, stop it!")

Niin kuin pääsin Marginaalissa jo tänään sanomaan (nyt Jani kyllä suuttuu kun linkitin sinne, vaikka hän on lopettanut), tämä bolsgiminen on mennyt ihan erilaisemmaksi kuin ennen. Mitä tarkoitan: no, olen nostalgikko viimoisen päälle ja näkyyhän se tässäkin. Kaipailen niitä aikoja kun blogeja oli jotain tuhat. Se on vielä ihan käsiteltävissä oleva määrä, siitä kun kymmentä prosenttia vilkaisi joskus, viittä prosenttia luki säännöllisesti ja yhtä prosenttia piti blogikavereinaan niin kaikki oli hienosti ja homma rullaili kun enovainaan mopo. (olen kiintynyt tuohon vertauskuvaan)

Sitten koitti tuo kauhea vuosi 2005. Tai 2006, hitostako minä muistan. Joka tapauksessa todellisuus pirstaloitui ja atomitasolla värähteli. Tai no, totta puhuen blogien määrä alkoi kasvaa. Kaveripiiritkin kasvoivat, ensteeks. Lopulta ne olivat liian suuria, ja niiden ylläpitö kävi työstä. Ja kun joku ennen kiva asia käy työstä, se ei enää ole kiva. Sitten alkoi hidas taantuma. Blogilistan tilatuimpia ovat nykyään sellaiset joita en pidä blogeina lainkaan. Alkoi vanhan polven kato, ensin ne lakkasivat päivittämästä aktiivisesti. Sitten ne lakkasivat kommentoimasta, tai mikä pahempaa, niiden kommenttiosastot valtasi parvi jotain joita en tuntenut. Huomasin etten oikein ollut kotonani enää vanhoissa mestoissa. Joka puolella hengasi jotain tyyppejä... ja minä kun olin juuri tutustunut niihin muutamiin. Alkoi ahistaa. Omissa nurkissa kävi enää viima kun väki katosi. Tai no, tilastot väittävät että tätä lueskellaan, mutta kaikkihan tietävät: tilasto, emävale, tilasto. Eeei, tuo ei nyt mennyt ihan nappiin...

Olen tässä kevään mittaan merkillepannut hassun asian. Nääs aina päivitettyäni Silmistä vilkaisen tilaajamäärääni Blogilistalla, ja noin kolmen viime kuukauden ajan jokaisen päivityksen jälkeen on yksi tilaaja vähentynyt. Jokaikisen! Sen takia en päivitä. Haluan pitää lukijoistani kiinni. Miksei muuten kukaan kommentoinut Kissansilmän viimeisimmän levyn kansia? Varmaan luultiin että nappasin ne jostain netin kuvapankista, mutta kyllä ne ovat viimeistä pikseliä myöten omaa työtä. Nyyh. Vuodatan niin paljon verta, hikeä ja virtsaa tämän blogin eteen ja tällaista itsesäälistä ruikutusta sitä sitten syntyy. Pitääpä lopettaa tämä blogi ennen kuin se hiipuu vain aniharvoin päivittyväksi varjoksi entisest - - - ääh.

Kaikki vaan lopettaa bloggaamisen. Ja se on ihan blöö.

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Pitänee alkaa visiteerata useammin, jos kerta tollee, nih! Ettei tuu paha mieli, sulle siis ,D

Jani kirjoitti...

Jaa, olisi näemmä taas kannattanut tarkistaa päivitykset ennen kommenttien läpikäymistä, niin olisi voinut ottaa edelliset huomioon jälkimmäistä tehdessään. Vaikka toisaalta juuri näin päin tehtyäni voin nyt sanoa, että ajatuksemme ovat jälleen kulkeneet samoja ratoja toisistamme riippumatta: syy kuvioiden muuttumiseen on juuri tuo blogien valtava määrä nykyisin.

Tilatuimpien listasta en tiedä kun en ole sitä paljon katsellut, mutta ihan se tuoreimpien päivitettyjen lista, jonka sisältö on kohtalaisen randomia, on minusta sisältänyt ihan hyvää kamaa - jos nyt ei välttämättä kaikki sellaista, mitä itse lukisin, niin kuitenkin sellaista, että ymmärrän, että joku lukee. Kuten sanoin omalla tahollani, ennen vanhaan kaikki luettavat saattoi helposti kerätä omiin tilauksiinsa. Kaikki muu oli enemmän tai vähemmän roskaa (etenkin kielellisesti).

(Ei Jeesus tätä Googlen captchaa, olen jo tyrinyt kaksi, ja veikkaan mahkujani melko huonoiksi tämän kolmannenkin tarjokkaan kanssa. rkwnxhzg? Puuh, jo.)

Blogirenessanssi on meidän käsissämme, veliseni!

Anonyymi kirjoitti...

Täällä Nuutisen isäntä. Tiedoksi vaan että luen ja fanitan juttujasi säännöllisesti edelleen. Ja hei vappuna tärskäytetään ihan livenä, eiks jeh? Alahellat mukaan.

exme kirjoitti...

minä olen ratkaissut tämän kieltämättä hyvin ahdistavan asian valehtelemalla itselleni: elän edelleen maailmassa, jossa on vain muutama blogi, ja ne kaikki ovat hyviä ja turvallisia! muita en edes katsele, kiellän niiden olemassaolon!

ja jos joskus törmäänkin muihin kuin tuttuihin blogeihin, ajattelen, että "nämä eivät ole blogeja, tämä on muuta verkkojulkaisua" ja taas on ihan hyvä mieli.

mutta sitten kun alan jatkuvasti törmätä kaikenlaisiin vaatimuksin blogeista kansalaisjournalismina, on kieltäminen yhä vaikeampaa. vieläkin se tosin onnistuu; ajattelen, että blogipohjaista julkaisemista voi olla monenlaista, mutta se että käyttää blogipohjaa, ei vielä tee julkaisusta blogia.

ja maailma on edelleen mukavan pieni ja litteä.

(tuosta tunnistuskirjainjonosta ei todellakaan saa mitään selvää.)

Ugus kirjoitti...

Oih, kiitokset kommentoijille!

Lievä eksistentialistinen angstipangstini taisi olla hivenen ennenaikaista siis.

Polga, visiteeraa ihmeessä!

Nuutisen isäntä, merkkipäivänäsi kommentoit tänne! Olen otettu. Vappuna nähään.

exme, meidän käsityksemme blogeista on vissiin hämmästyttävän samankaltainen, ja toisaalta aika poikkeava valtavirrasta. Ähmh.

Jani, heittosi blogirenessanssista sai minut aatoksiin. Ehkä on tosiaan ruikutuksen sijasta tehtävä itse jotain. Pian näillä nurkilla tapahtuu.

Anonyymi kirjoitti...

Jos nyt kerta haluaa lukijoita enempi, vois kans päivittää enempi - tämä käy kattomass usse, mittä ei ol: kui tää tämmötteks on päässy?! Ja sitt vaarita lissä lukijoit! Häppe eres vähä...