12.12.04

Silmänräpäyksiä, osa 1

Minulle ei koskaan maksettu vaarallisen työn lisää siitä että kävin hakemassa kerran kuussa uuden tulokkaan tehtaalta. Se oli vaarallinen paikka, eikä kukaan vakiopalkatuista näyttänyt koskaan edes harkitsevan sinne lähtemistä. Ja kuitenkin uusia kasvoja piti aina tuoda varikolle. Ne melkein odottivat siellä tehtaalla, että kerran kuussa joku kävi hakemassa yhden, vaikka tuskin sitä oli virallisesti missään sanottu että niin piti tehdä. Se että olimme Gösmalian Hallituksen palkkalistoilla oli tietenkin siinä vaiheessa enää puhdas kulissi ja lähinnä jotain sellaista jonka varjolla saimme siellä varikolla tehdä mitä huvitti. Täytin kahdeksantoista sen viimeisen talven aikana, ja olisin varmasti vieläkin siellä ellei yksi niistä äijistä olisi vihjannut että voisit sinä poika jotain muutakin elämässäsi tehdä.

Hassua. Se ei ollut käynyt koskaan mielessä, pois lähteminen. Eikä se loppujen lopuksi edes vaatinut kovin paljon.


*


"Two steps forward, three steps back
Without warning, heart attack
He fell asleep in the snow
Never woke up, died alone

Please don't dress in black
When you're at his wake
Don't go there to mourn
But to celebrate"

(Type O Negative / I don't wanna be me)



"Maybe I'll call on the phone
Maybe I'll write you a letter
Maybe I'll die... maybe I'll learn how to fly
That's what I meant when I said - "

(Chroma Key / Undertow)



Ei kommentteja: