14.6.22

Mash my bitch up

Tietokoneeni kovalevyn kansiossa "Tekstit" on tällä hetkellä 947 tiedostoa. Kansiossa "Kuvat" niitä on 13644. Yksi tekstitiedosto vastaa siis 14,4:ää kuvaa. Kokeiluissani löytää oppivia neuroverkkoja hyödyntäville koodinpätkille luovaa käyttöä olen viime kuukaudet väkertänyt mm. omien teelmysteni "mash-up"-projektia. Se toimii näin: Ohjelma valitsee satunnaisesta tekstitiedostosta satunnaisen lauseen. Syötän sen tekstikomentojen perusteella visuaalisia esityksiä laativalle tekoälylle, mutta sellaisella lisäehdolla, että jokaiseen kuvaan tämän neuroverkon tulee kirjoitetun ohjeen lisäksi yhdistää kaksi satunnaisesti valikoitua kuvatiedostoa toisiinsa. Näin syntyneessä lopputuloksessa yhdistyvät allekirjoittaneen sanat ja kuvat keinoaivojen muodostamaksi yleensä jokseenkin kiehtovaksi lopputulemaksi. Näitä teoksia on tällä hetkellä tasan sata. Tässä muutamia onnistuneimpia esimerkkejä:

#21: "Kuin olis tuhat ollut tulta siellä kuopan pohjalla"



#26: "Vesi nielaisi hänen viimeiset sanansa kuohujensa keskelle"



#31: "Pesin mustan liman kasvoiltani"



#54: "Olet sinä meidän Herramme laumasta viaton lammas"



#90: "Jää suli vedeksi, jossa ajelehti vene, sisällään tyttö"


3.6.22

Dieselinkäryinen kesähuuma

Talviuniltaan voi esimerkiksi herätä, mutta karskimmat tyypit nukkuvat kesänkin. Kylkeä vain kääntävät jos pukkaa hellesäätä. Ei sillä ettenkö olisi ollut aktiivinen tässä hiljaisuudessani, olen ryhtynyt kirjailemaankin jälleen, tai ehkä ensi kertaa – ainakin tällä nimellä. Kirjailijaliiton juhlissa piipahdin syömässä kakkua. Vaihdatin Macbookkiin uuden akun, mutta aikoinaan niin rakas Jura-kahvikoneeni on edelleen rikki. Jo kolmatta vuotta totta puhuen. Se on laatikossa sohvan nurkalla, kissa istuskelee sen päällä katsellen ulos. On oravia ja rusakoita, satakielet vihaavat minua. Kottaraisten kotinurkilla sulaudun sammaleeseen. Kesä keikkuen menevi, luulen. Tuntuu totta puhuen vähän syksyltä. Unissani on melkein aina runsasluminen talvi ja helvetin pimeää.

Sitähän tässä piti kyllä tulla kertomaan, että Pieniä ihmeitä teki sekin paluun, ja ainakin kesän ajan nyt koitan sitä ylläpitää. Ja kyllä myös Run / Stop – Restore rykäisee itsensä vielä takaisin digitaalieetteriin, uskokaa pois. Jos ei tänä vuonna niin tuskin ensi. Sitä odotellessa voi ihmetellä visuaalisia väkerryksiäni paitsi tuolta niin myös tuolta