Merkintöjä Rautakintaasta 7

Rautakintaalla 1800-luvun lopulta suunnilleen seuraavan vuosisadan puoliväliin asti vaikuttaneen niin sanotun "Mustan auringon kultin" käynnistäjänä pidetään saarnamies ja taidemaalari Esaias Sarkaa (1840 – 1902). Tämä rautakintaalaisen opettajan poika ei kuitenkaan koskaan noussut asemaan, jossa kulttien johtohahmoja on yleensä totuttu näkemään, ja nykyinen historiankirjoitus onkin kyseenalaistanut koko liikkeen olemassaolon. Pikemminkin "Mustan auringonnousun" odottajat ovat olleet löyhästi yhteen liittynyt samankaltaisen maailmankatsomuksen sisäistänyt ryhmä vaikutusvaltaisia kansalaisia, joiden ikäännyttyä ei uusi polvi enää löytänyt Sarkan nimiin laitetuista ajatuksista tarttumapintaa. 

Ideologia ei juuri levinnyt Rautakintaan ulkopuolelle, mutta paikallisiin tekijöihin sen vaikutus on ollut vahva. Tunnetuimmat teokset, kuten Esais Sarkan itsensä maalaama ja seuraintalon pääsalin seinää yhä koristava suurikokoinen Auringonnousu, toivonlasku (1886, ohessa), ovat kuitenkin olleet paikallisille tekijöille jo vuosien ajan inspiraation lähteenä. Jokunen vuosi sitten löytyneen tuotantonsa myötä kulttimaineeseen nousseen Christer Roströmin yhteyksiä "Mustan auringon kulttiin" etsitään, mutta historioitsijat ovat toistaiseksi eri mieltä siitä, onko tämä katsomus vaikuttanut Roströmiin. Näitä mahdollisia yhteyksiä voi nyt joka tapauksessa jokainen etsiä itse seuraintalolla tämän vuoden kesäkuun alkuun asti.

(Katkelma Rautakintaan historiaa koonneen näyttelyn avajaisista kertovasta jutusta, Rautakintaan viikkosanomat 28.2.2005)