13.7.04

Rakkautta rannikolla

Mitäs se Ugus nyt noin... Kato, se on taas ihan tollanen outo. Se katsoo kuin koiranpentu.

No nyt se meni. Onpa sillä kiire. Mihin? Ei-mihinkään. Juuri sinne leijuvankaltaiseen epätilaan, se toivoo ettei sieltä koskaan tarvitsisi tulla pois.

Se on ihan sekaisin varmaan, rassuparka.

Kyllä se sieltä kohta taas ihmiseksi palaa kunhan ensihehku laskeutuu. Mut miten se on noin oudon näköinen? Olisko se ihan totta onnellinen?

Kun se alkaa ihmisestä tulla ulos niin se tulee kuin laulu.

Tänään minä rakastan teitä aivan jokaista.


Ei kommentteja: