Mestari ja oppilas

Törmäsin sarjakuvaan, joka tuntuu kaipaavan tavallista perusteellisempaa analyysiä. Kyseessä on sivun mittainen Mikki Hiiri -strippi otsikolla Mestari ja oppilas (merkityksellistä muuten, että sarjakuvan päähenkilöksi on valittu Mikki eikä Hessu), joka on julkaistu Aku Ankan numerossa 5/1999. Ankkaa säännöllisesti lukevat tietävät nämä Manuel Gonzalesin piirtämät Mikki/Hessu-stripit, jotka ovat alunperin ilmestyneet sanomalehtisarjakuvien sunnuntaijaksoina viime vuosisadan molemmin puolin, ja joita on muutaman viime vuoden aikana väännetty Ankan sivun kokoiseen muotoon kiitettävät määrät.

Miksi valitsin analyysini kohteeksi juuri tämän sarjan? Siihen on syynsä. Sattumaa oli tietenkin se, että sain kätösiini Aku Ankan numeron 5/1999, mutta kun kannen takaa sitten paljastui Mestari ja oppilas ja olin sen epäuskoisena lukenut yhä uudestaan, kerran toisensa jälkeen, olin lopulta pakotettu kirjoittamaan. Kokemuksena sarjakuva on hirveä. Se lienee surullisin, ahdistavin ja kerta kaikkiaan musertavin sarjakuvamuotoon päätynyt tarina johon olen koskaan törmännyt, siis eräänlainen Dancer in the darkin Ankkalinna-versio. Ettekö usko? Lukekaahan tämä analyysini niin ymmärrätte.

(pahoitteluni siitä, etten voi tarjota itse sarjakuvaa lukijoilleni vertailukohteeksi; syy on tietysti se, että strippi lienee Disney-yhtiöiden copyrightin alainen... ja pieni vaikutus on silläkin, ettei käytössäni ole skanneria)

Mestari ja oppilas on päällisin puolin varsin yleiseen vitsikaavaan perustuva Gonzales-strippi (on syytä muistuttaa, että käsikirjoitukset eivät ole hänen; tämän sarjakuvan käsikirjoittajan nimeä ei lainkaan mainita), eli Hessu aloittaa elämässään jotain uutta ja erikoista, ja on siinä joko aivan liian hyvä tai järjettömän huono. Ehkä sen sellaisena voi lukea nytkin. Ei varmasti hauskimpia tämän lajin edustajia, mutta kyseessä on sivun mittainen vitsipala, mitä siltä voi odottaa?

Kuva kuvalta tehty tarkempi analyysi paljastaa sarjakuvan todellisen olemuksen, sen kirkkaiden värien ja hassunkuristen kuvien alle kätkeytyvän hirvittävän julmuuden.

Kuvassa 1 näemme Mikin ja Hessun, molemmat hymyilevät ja keskustelevat, he ovat jossain liikuntasalin näköisessä paikassa. Taustalla on kyltti "Hessun jiujitsu-koulu" (jiujitsu?). Mikki on valmis aloittamaan oppitunnin, Hessu on innostunut: "Kivaa, että sä olet mun eka asiakkaani". Hän näyttää hyvin iloiselta, nämä kaksi ovat ystäviä.

Kuva 2. Lähikuva Mikistä tarttumassa kiinni Hessun käsivarteen. Hän hymyilee selvästi leveämmin kuin äsken, sanoen "Muista, että olen aloittelija". Hessu näyttää hyvin hämmentyneeltä, hänen katseensa on kohdistunut Mikin käsiin, on selvää, että Mikki on tekemässä jotain täysin jiujitsuun kuulumatonta. Hänellä ei ole ollut aikeissakaan tulla tänne oppimaan jiujitsua. Se ei kiinnosta häntä.

Kuva 3. Mikki kiskaisee Hessun kädestä hyvin väkivaltaisen näköisesti, jopa niin voimakkaasti, että Hessun jalat nousevat ilmaan. Hessun ranne näyttäisi asennostaan päätellen murtuvan, minkä lisäksi hänen olkapäänsä lähtee sijoiltaan. "Mitä sä nyt?" Hessu kysyy hämmennyksen vallassa. Mikki ei sano mitään, mutta hänen ilmeensä viestii tiukasta määrätietoisuudesta. Hessun ihmetys on aitoa; Mikin käyttämä väkivalta ei liity miitenkään jiujitsuun, jota Hessun oli tarkoitus opettaa, eikä tämän yllättävälle purkaukselle ole syytä.

Kuvassa 4 Mikki heittää Hessun pää edellä lentoon, ilmeisesti kohti seinää. "UAAK!" huutaa Hessu, Mikin ilme on pirullinen, hän hymyilee, silmien asento on erittäin ilkeä. Hessun kasvot heijastavat puhdasta hämmästystä. Hän ei ymmärrä, miksi hänen ystävänsä pahoinpitelee häntä.

Kuva 5, ja Hessun pään ympärillä pyörivät tähdet kertovat hänen laskeutuneen nimenomaan päälleen. Hän lähestyy Mikkiä yrittäen poistaa tapahtuneen mielestään: "Sun otteesi pääsi lipsumaan". Hessun käsityskyky ei riitä käsittelemään tapahtunutta. Mikki on ollut aina hänen tärkein ystävänsä, tämä on liian järkyttävää hänen tajuta. Mikin ilme sen sijaan on kasvanut pirullisuudesta sadismiin. Hän ei sano mitään, mutta odottavassa asennossaan valmistautuu selvästi jatkamaan Hessun pahoinpitelyä.

Kuva 6. Totta kyllä, jälleen Mikki viskaa Hessun lentoon. Hän hymyilee yhä, nyt niin että hänen hampaansa näkyvät, silmien asento kertoo yhä siitä sadistisesta nautinnosta, jota tilanne hänelle tuottaa. Edelleenkään Mikki ei sano mitään. Hessu lentää korkealle ilmaan ja painaa kättään otsalleen.

Kuva 7. Ilmeisesti Hessu on jälleen laskeutunut päälleen, tällä kertaa vakavasti. Hän on todella huonossa kunnossa, hän hoippuu tasapainoaistinsa menettäneenä, minkä lisäksi hänen lihaskoordinaationsa ei näytä toimivan. Hessu on lisäksi menettänyt ajan- ja paikantajunsa. "Hohoi! Olen täällä", Mikki sanoo Hessun vieressä. Tämä kommentti on silkkaa ivaa, sillä se antaa vaikutelman, ettei Hessu omaa tyhmyyttään näkisi vieressään seisovaa Mikkiä, vaikka todellisuudessa Hessun vakava loukkaantuminen ja samanaikainen henkinen shokki ovat saaneet hänet sekavuuden tilaan.

Kuva 8 on surullisuudessaan pysäyttävä. Erittäin vakavista loukkaantumisistaan huolimatta Hessu alkaa pitää Mikille lupaamaansa jiujitsu-tuntia. Hän on edelleen vakuuttunut siitä, että Mikki on hänen ystävänsä, ja kykenemättä tajuamaan tätä järjetöntä pahoinpitelyä ja pilkkaa, hän haluaa antaa ystävälleen sen, mitä on luvannut. Hän kieltää asiat, joita ei halua kohdata, on kuin tilanteen raakuus liikkuisi Hessun ajatusten taka-alalla, mutta hän sysää sen pois. Mikki on hänen ystävänsä. Hessu ei välitä omista vammoistaan, vaan aloittaa tunnin pidon. Niin korkealle hän arvostaa Mikin. Tilanteen tekee tietysti paljon surullisemmaksi se, että Mikki todella on (kuten ensimmäisessä kuvassa selvisi) Hessun ensimmäinen asiakas. Siis: Mikki on nähnyt Hessun aloittavan uuden bisneksen, puhkuvan lapsenmielistä innostusta, ja päättänyt lannistaa tämän heti alussa. Miksi? Mikin ilmeet kuvissa 2-6 kertovat syyn. Pelkkä sadismi. Mikin ja Hessun ystävyyden olemus paljastuu nyt. Hessu on naiivina ja tavallaan lapsenkaltaisena olentona pitänyt Mikkiä aina parhaana ystävänään, kun taas Mikki liikkuu Hessun seurassa vain voidakseen pilkata ja nöyryyttää tätä; ilmeisesti lisänautintoa tulee siitä, ettei Hessu koskaan tajua asioiden todellista laitaa. Tämä ruokkii Mikin ylemmyydentuntoa, kenties hän kertoo ystävilleen illanistujaisissa tarinoita tavoista, joilla hän on nöyryyttänyt Hessua, joka aina uudestaan palaa hänen luokseen. Tässä kuvassa mikki katsoo kun Hessu alkaa vääntää itseään jiujitsu-asentoon ja sanoo "Rauhallisemmin!" kuin nyt syyttäen Hessua kaikesta tapahtuneesta, laittaen vammat tämän omalle kontolle.

Kuva 9 päättää sarjakuvan paljastaen Mikin ilkeyden laajuuden. Mukiloinnin seurauksen pahoin loukkaantunut Hessu on yrittäessään näyttää jiujitsu-liikkeitä onnistunut saamaan itsensä jumiin - ei mikään ihme kun ottaa huomioon, että Mikki mursi hänen raajojaan, minkä lisäksi kuvassa 7 näyttäisi Hessun niskakin olevan jotenkin vinossa. Hän on lisäksi tainnut vajota tiedottomuuteen, eikä sekään ole yllätys, laskeutuihan hän peräti kahdesti päälleen pitkän ilmalennon jälkeen. Mikille tämä fyysinen ruhjominen ja henkinen murskaaminen ei ole riittänyt. Hän on nostanut Hessun kottikärryille, ja lähtenyt kuljettamaan tätä pitkin katuja. Tätä on syytä pysähtyä miettimään. Mikki ei soittanut ambulanssia, mikä tietenkin olisi ollut optimivaihtoehto. Hän ei soittanut kenellekään tutulle ja pyytänyt käymään katsomassa Hessua sitten kun ehtii. Hän ei edes jättänyt tätä lojumaan oman onnensa nojaan jiujitsu-salin lattialle. Ei, Mikki on todellakin nostanut Hessun kottikärryille (kiire hänellä ei ole ollut, sillä hän on ehtinyt pukeutua arkivaatteisiinsa aina punaista rusettia myöten) ja tässä sarjakuvan viimeisessä kuvassa hän esittelee tajutonta ja vakavasti loukkaantunutta Hessua pienelle pojalle, veistellen samalla vitsiä umpisolmusta. Sarjakuva ei näytä sitä, kuinka kauan Mikki kierrättää Hessua, kuinka monille hän tämän absoluuttista nöyryyttämistä vielä naureskelee, mutta on helppo päätellä sen jatkuvan vielä pitkään, ja loppuvan Mikin vain yksinkertaisesti kipatessa tajuttoman Hessun kottikärryistä pois.

Tekee pahaa. Teki silloin kun aloin tätä sarjakuvaa tarkemmin analysoida (exme osallistui!) ja tekee taas. Hessu on yksinäinen hahmo, joka ei merkitse Mikille mitään; hän on pelkkä klovni, säälittävä, kiusattava häviäjä, muutamien naurujen arvoinen. Hessulle Mikki taas on hänen paras ystävänsä, ilmeisesti jatkuvasta nöyryytyksestä huolimatta. Hän on jäänyt tavallaan Mikin vangiksi ansaan, josta ei pääse pois. Mikki on aina paikalla hänen yrittäessä aloittaa yksinäisessä elämässään uusia asioita, ja aina hänen suunnitelmansa kaatuvat. Muita ystäviä Hessulla ei juuri ole. Ehkä Mikki on kertonut Hessulle tämän olevan epäsosiaalinen, kenties jopa muille vaaraksi. Hessu luottaa parhaaseen ystäväänsä, eikä edes yritä tutustua muihin. Mikki nauraa. Kutsuu Hessun taas luokseen, lyö häntä. Nauraa taas. Hessu itkee itsensä uneen joka yö. Hänen jiujitsu-kouluunsa ei koskaan tule toista asiakasta, ja Hessu nostaa kyltin alas vuokraamansa salin seinältä. Hän raahautuu kotiin ja näkee unta, jossa hän ja Mikki istuvat yhdessä iltaa kuistilla, kukaan ei lyö ketään, kukaan ei pilkkaa, heillä molemmilla on hyvä ja lämmin olo. He nauravat Hessun kertomalle vitsille.

Hessu herää kello 3.22 omaan huutoonsa.