Putoavan helmen analogia

Ei mut kato se tuli vaan jostain mieleen et jos olis niinku ovee vastakkaisella seinällä sellanen hyllykkö, joka on täytetty pikkupojan maailman oleellisimmilla tavaroilla niinku lautapeleillä, kirjoilla, kynilläsaksillaliimatuubeilla, huolellisesti järjestellyllä pikkusäläkokoelmalla. Niin sen vasemmalla puolella vois olla sellanen tyhjä tila mihin vois mennä piiloon, tai niin sanois aina kaikille, ei sinne koskaan täytyisi todella mennä. Ja ikkunaseinällä vois olla sänky, ja sängyn päädyn yllä seinään ruuvattu hylly, ja sängyn edessä oudosti sohva, ja kukaan muu ei koskaan vois tajuta sitä miks sen sohvan pitää olla just siinä, niin älyttömässä paikassa. Mut missä ihminen on turvassa ellei omassa sängyssään seinän ja sohvan takaseinän välissä, eikä siitä enempää. Ja ikkunan vastaisella seinällä komeron ovi jonka kautta vois joskus talvella pudota vintiltä lunta, ja kassakaappisyvennys seinässä piirongin takana. Ja se isosiskon tekemä maalaus joka näyttää siltä kuin pelko, toivo ja odotus olis kaikki räjähtäneet siihen paksuilla sormiväreillä ja sitten HELP, isolla, eikä se ole beatlesjuliste, ja sit vois olla sellainen monitaskuinen kankainen hiiri jonka käsivarret vois olla sitä samaa nyöriä jota oli olohuoneen sohvassa koristeena, eiks se vois olla ihan jees. Ja sitten itse oviseinällä vois olla koulupöytä. Niin täynnä kaikkee outoo pikkutavaraa et koulukirjat täytyis pinota kaikki johonkin nurkkaan ja tietokonepöytä ja sarjakuvalehtiä vois kans olla. Punainen räsymatto lattialla ja katossa pitsilamppu ku se olis ennen ollut vanhempien makuuhuone. Eiks se olis ihan siisti. Ja sit sellaset sanomalehtiverhot, ja sit vois aina kuvitella et se huone olis millon mitäkin ja kauheen iso, paljon isompi kun oikeesti, ja siellä olis kaikenlaisia paikkoja, niin kuin sängyn päädyn ja koulupöydän välinen tila, ja niillä paikoilla olis kaikilla sellanen outo merkitys. Ja jos kuvittelis että olis pudottanut sen huoneen katosta, pienestä reiästä, sinne huoneeseen helmen jokaisena päivänä niin olisko niitä helmiä niin paljon nyt ettei enää mahtuis istumaan sillä punasella räsymatolla ja piirtämään jotain sen nimisiä sarjakuvia kuin Jamppa juoksija ja Jagger seikkailija jos se huone olis vielä olemassa? Ooks miettinyt koskaan sitä?