Löinpä lyötyä viikatteella, terällä tuikaten silpaisin! Kas, hän heinikosta päätään nosti jäniin tavoin... Ollapa kärpäsenä kukassa. Joinain aamuina vain hymyilyttää niin että hampaanpalat sinkoilevat ympäri seiniä peittäen ropinallaan naapurin kuolinkorinan. Ehkä se on vihreiden lehtien välistä suodattuva valo, joka varsinkin tänä aamuna, kun olin viisi tuntia aiemmin unohtanut vetää verhot ikkunan eteen, häikäisi nukkuvan silmää. Heräsin unesta jossa näin paljon vanhoja tuttuja, mutta kissuuttani en paikaltani noussut, vaan peitosta ja tyynyistä kasasin puoliunessa valottoman luolan, jossa jyrsijän lailla tuhistelin vielä kaksi tuntia, herätyskellonkin olin ottanut pois päältä vaan onneksi alitajunta kirkaisi juuri oikealla lyömällä ja ehdin pyykkitupaan varaamallani ajalla. Aamupuuro leijui vielä lusikassa lautasen yllä kun jo imuroin ikkunoita ja ripustelin raskaita taakkoja suihkuverholle. Aktiotäyteinen aamu, hyvät kanssaeliöt.
Vaikka kello ei ole mitäänkään, on tänään ehditty jo sanoa paljon hienoja asioita. Tästä olen Mean kanssa niin tasan samaa mieltä että siteeraan sellaisenaan: "Digikuvissa on se huono puoli, ettei siivotessa vuosien päästä löydä alahyllyltä unohtunutta kenkälaatikkoa, joka odottaa sateista päivää."
Kun kaikki on lopulta verkossa, ei kaikki ole lopulta missään. Onneksi kuviksiteetätys on keksitty, tie ykkösnollista paperille kiinnitetyksi näkymäksi on olemassa, kunpa ihmiset osaisivat ainakin ne tärkeimpänsä siirtää muistomuotoon.
Ja kun kerran herra B minut haistaa mukaan niin osallistutaan sitten, siitäkin huolimatta että vaatimus on mahdoton. Kuusi suosikkikappaletta pitäisi listata. Okei. Kävisikö mieluummin että jaan itseni atomeiksi ja korjaan syömäpuikoilla dna-koodiini pesiytyneet geneettiset viallisuudet? Ai ei? No ei sitten, olisi ollut helpompi homma. Tässä siis täysin fiilispohjalta (myös Mari kehottaa osallistumaan, hauska huomata että kaikilta tämän tehneiltä tuntuu löytyvän sellaisia kappaleita joista itsekin kovasti pidän) eräänä kesäkuisena aamupäivänä vuonna 2005 läiskäistyt kuusi suosikkipiisiä suoraan ajatusten limaiselta pintakerrokselta talteen pomittuina:
1. Absoluuttinen Nollapiste - Ei syttynyt, mies hymähtää
2. Tori Amos - Waitress (live-versio albumilta To venus and back)
3. Pink Floyd - Dogs
4. Nick Cave & The Bad Seeds - Fifteen feet of pure white snow
5. White Noise - Love without sound
6. Tuomari Nurmio - Ikuisesti minun (alkuperäinen Hullu puutarhuri -kiekon päättävä nyrjähtänyt versio)
Loppuun Benropen mallin mukaan häpeäbonus: Eppu Normaali - Tahroja paperilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti