Bussipysäkeillä mainostetaan nyt terapiaa, ihan niin kuin normaali ihminen voisi koskaan sellaisessa käydä. Tosin, saattaisi humoristi sanoa, ei kai normaalin täytyisi käydäkään. Tarkoitankin taloudellisesti normaalia, eli keskituloista tai alle. Heille terapian vaikutus on varmasti huikea. Mielenterveys kohenee kosken lailla, kun päässä takoo tieto tappavasta tuntitaksasta.
Itse en ole koskaan käynyt terapiassa, vaikka monen, toisinaan itsenikin, mielestä kannattaisi. Tällä hetkellä minulla on Schrödingerin lähete Kelan tukemaan terapiaan; tarkoitan sitä, että en ole oikein varma onko minulla sellaista vai ei.
Ehkä se oli kerran, nyt taas ei. Tämä simulaatio on bugittanut viime aikoina muutenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti