Täällä taas. Käytin muutaman päivän käymällä läpi arkistoni, poistin osapuilleen kolmekymmentä päivitystä, lähinnä teknisesti toistaitoisimmat, muutaman ideaköyhän, hyvin vähän mitään sisällöltään häpeällistä, ja pamautin tämän taas tänne. Tauko teki hyvää. Paineet ovat kadonneet, ja kun ensi syksynä debytoin kirjailijanakin, ajattelin noista tunteista kenties tännekin kanavoituvan kiinnostava materiaalintynkää. Saa nähdä.
Mutta jollei tämä miellytä, niin muutakin on. Silmänkääntökahvila tarjoilee lähes päivittäisen annoksen herkkuja 70-luvulta, ja jokunen päivä sitten startannut Wanha Blogistania keräsi kasaan melkein kaikki bloggaajat siltä ajalta kun blogit vielä olivat, no, jotain muuta kuin peilin edessä keikistelyä ja mainontaa. Olen minä sielläkin siis, ja jos nyt äkkiä päässäni räknään, niin kyseessä on kolmastoista blogi, jota kirjoittelen. Saattaa olla että joku unohtuikin. Youtube-kanavakin löytyy nykyisin.
Tervetuloa vankilan harmaaseen arkeen taas.
4 kommenttia:
Minähän en täältä koskaan lähtenytkään.
Tykkään kovasti tuosta projektista, ja oli ilo löytää sinutkin sieltä.
Sitkeästi olet pysynyt, ehkäpä minäkin taas. Blogistaniassa hukkunen massaan, mutta kävinpä nyt kumminkin pään avaamassa...
Hämmentävää on... Jostain syystä tuli tarve tarkistaa, vieläkö Vankila on pystyssä. Ja täällä se on, uusialkuisena ja moneen suuntaan versovana. Yhtäkään blogia en ole seurannut vuosiin - ehkä olisi taas syytä, vaikka sitten tätä? Hatunnosto!
aiemmin Jaakobina tunnettu
No mutta Jaakob, morjes! Ja hirmuiset pahoittelut, kommenttisi oli kadonnut moderointiin, johtuen lähinnä siitä, ettei minulla täällä ennen vanhaan mitään moderointia ollut kätössä, nyt näköjään on.
En minäkään blogeja ole lukenut ainakaan vuoden 2008 jälkeen (paitsi Menopaussia, Marginaalia ja Tuotetta), siksi tuntuikin välillä hölmöltä täällä itse höpistä. Mutta nyt vanhana se ei enää häiritse, se itsekseenhöpinä.
Lähetä kommentti