Voitaneen puhua riippuvuudesta, kun on tultu tilanteeseen, jossa tiettyyn vuorokaudenaikaan on pakko nauttia joko iso mukillinen kahvia tai kuussatanen särkylääke. Nousee varoittamatta kuin kesäukkonen, lamaannuttava pistos jonnekin vasemman silmän taakse, sinne mihin jostain syystä päänsärkyni ovat jo vuosien ajan keskittyneet, paitsi että ei se kovin varoittamatta enää nykyisin kun melkein kellosta katsoen tietää koska on se aika taas. Aivojen särkykeskus käynnistyy. Ja tätä tavaraa saa kaupassa myydä, saatana. Nytkin muuten on muki koneen vierellä. Ja Lennonia stereoissa, mikä ei nyt tähän liity erityisemmin.
Olin mökkilaiturilla tuossa eräänä päivänä tyttären kanssa, siitä oltiin edellispäivänä katseltu kaloja matalassa rantavedessä. Nyt uiskentelivat kai muualla. Lapsella oli tilanteesta näkemys: "Kaloja einäy, lähtijo kauppaan."
Onko tuo nyt sitten kuuden vai neljän sanan virke (yhteenkirjoittamani esiintyvät hänen puheessaan yhtenä sanana aina), liekö merkitystä, pisin yhtenäinen kokonaisuus kuitenkin toistaiseksi. Lapsen sanallisen kehityksen seuraaminen on kuin maailmojen luomista katselisi. Pistää nöyräksi. Mihin aikuisena menettää sen vimman, jolla sanojen risukon läpi on lapsena pää edellä puskenut tullakseen ymmärretyksi? Ei enää jaksa. Täysikasvuisena luulee hallitsevansa, mutta kun on vuosi ja kahdeksan kuukautta ikää, tietää ettei vielä hallitse, ja oppimisen ilo on vilpittömimmillään. Joka päivä on muutama uusi sana. Vähitellen niitä alkaa sovitella toisiinsa, syntyy lauseita, tarinoita, ehkä joskus säkeitä jotka koskettavat tuhansia muita. Pitkiä kertomuksia. Pienestä ne alkunsa saavat.
3 kommenttia:
Missä viipyy matkaraportti Nuutisten kesälomasta Brändö-turneella ja metaanimasterin kootut tieteelliset lausunnot? Olen kohta saamassa omat kuvani ulos kamerasta (kunhan akku ensin tulee latinkiin).
Isäntä
No sehän on kirjoitettu jo ajat sitten se raportti ja seikkaperäinen onkin. (tosin nyt huomaan että esim. metaanimestari unohtui sieltä...) Tässä on nimittäin niitä muiden perhaanjäsenten kuvia vain odoteltu. Että vipinää toimintaan nyt niin saadaan raportti verkkoon!
Jep, lapset. Viimeisin hassu Kristianin juttu oli se kun hän oli tiskaamassa keittiössä ja sanoin ettei sun vielä tarvi tiskata, sitten ku oot isompi ja vanhempi. - Sit Kittianille kasvaa parta! -Niin kasvaa juu. -Mammalleki kasvaa parta? -No ei kyllä kasva!
Lähetä kommentti