24.7.07

Menetin tilaisuuteni kun minua ei kadulla tunnistettu

Ajoin tänään parran pois. Kuulen teidän kiemurtelevan mielenkiintonne kourissa; pakottava tarpeenne tietää asiasta lisää valuu huokosistanne tehden lattiasta allanne liukkaan kalvon. Mutta valitettavasti toimenpiteeseen ei ollut mitään erityistä syytä. Se vain alkoi ahdistaa, se parta. Tuntui että se on saatava äkkiä pois, tuli olo että pitää eriltä näyttää kuin on aikoihin näyttänyt, ja ennätyspitkään nyt jaksoinkin, viime vuoden maaliskuuta oli kun tällä kertaa innostuin että kasvatanpa taas. Yleensä jo paljon aiemmin iskee halu muuttaa ulkonäköä. Liian pitkään ei saa näyttää samalta, muuten turtuu siihen että asiat ehkä olisivat pysyviä. Ettei maailma todella olisi jatkuvassa muutoksen tilassa. Bonukseksi puoliso lyhensi hiuksiani parisenkymmentä senttiä. Kylläpä katsoi illalla peilistä eri mies kuin aamulla. Tytär tuijotti minua liikkumatta silmät lautasina pari minuuttia, totesi sitten kaiken olevan ilmeisesti ok ja meni ennalleen.

Ihan tässä nuoreni. Tuntuu kuin olisi juuri bloggaamisen aloittanut sirkeän siloposkinen opiskelijajunnu, joka vielä innosta pihisten yliopiston raskaita lasiovia aukoo reppu täynnä luentomuistiinpanoja.

No, aika on virrannut viemäriin niiltä elämäni alueilta, eikä viemäristä luojan kiitos nousta. On aika koputella uusia ovia. Jos aukenisivat vaikka.

2 kommenttia:

exme kirjoitti...

sama muuttumisen tarve pätee asuinpaikkaan. ai että alankin aina tukahtua, kun samaa kaupunkia ja samoja seiniä pitää vuotta pidempään katsella. mikään ei auta - tuntuu, että kuolee jos ei pääse pois. ajatukset kiertävät samaa kehää, sillä muut kehät ovat samassa paikassa pysyvälle mahdottomia.

uudet silmälasit saattoivat pelastaa vähän tällä kertaa. kohta lähestyvä vuoden raja nykyisessä asunnossa kummittelee ihan selvästi silti vielä jossakin arjen takana.

Ugus kirjoitti...

Uudet silmälasit on kyllä hyvä keino. Olen vieläkin kiitollinen itselleni että kaksi vuotta sitten hommasin nykyiset. Kai näilläkin sitten yhdeksän vuotta sinnittelee niin kuin edellisillä.

Turhan tiheää asuinpaikkamuutosta sen sijaan kehotan välttämään.