Voi kura ja kusivesi! Alan tuntea yhteenkuuluvuutta pienten lasten vanhempien kanssa. Yritän ottaa taas kerran opikseni. Himojen hillitseminen ei ole ajan hengen mukaista.
Tällä kertaa oli epätavallisen hauska osallistua meemeilyyn. Kerää kolmesta seuraamastasi blogista virke ja muodosta niistä tarina. Liitä virke myös sinut haastaneesta blogista. He kirjoittivat minun tarinani. Kolmas vasemmalta haastoi, kiitokset iltapuuhasta.
30.5.06
Optional feature
Waving madly their hands, fire burning behind their eyes, OH LORD, OH LORD, and I was free to crush them, insects everyone, oh the sweetness of power - -
And Oh. My. God. my mind bursting outwards and up, north and beyond, stars come down, this is another ball of fire, we were all just INSECTS! INSECTS!
Jesus fuck.
They still keep tumbling down the corridor, kneeling like idiots, their hands flapping like wings above their heads, eyes rolling, drool dripping from their it's disgusting! disgusting! disgu
I should do something, anything. They're powerless now ja kesken kirjoittamisen hänen sormestaan lohkesi kynsi, mikä pysäytti vauhdilla edenneen tarinan ja hän nojautui taaksepäin tuijottaen näytölle ilmestynyttä tekstiä arvioiden. Kohtaus oli tavallaan hyvä, hän piti siitä enemmän kuin edellisestä, mutta äänet olivat edelleen päässä. Tämä ei ollut oikea tapa. Ne lähestyivät. Minulla on valta tehdä juuri niin kuin itse haluan, tämä on minun tekstini ja minun todellisuuteni, minulla on lupa sanoa. Hän yritti hymyillä, mutta ajatus oli pikemminkin pelottava. Sillä eikö valta tuonut mukanaan vastuun? Ahdisti. Sydän pumppasi punasoluja kasvoihin. Ihohuokosten kautta niitä tirisi poskille.
And Oh. My. God. my mind bursting outwards and up, north and beyond, stars come down, this is another ball of fire, we were all just INSECTS! INSECTS!
Jesus fuck.
They still keep tumbling down the corridor, kneeling like idiots, their hands flapping like wings above their heads, eyes rolling, drool dripping from their it's disgusting! disgusting! disgu
I should do something, anything. They're powerless now ja kesken kirjoittamisen hänen sormestaan lohkesi kynsi, mikä pysäytti vauhdilla edenneen tarinan ja hän nojautui taaksepäin tuijottaen näytölle ilmestynyttä tekstiä arvioiden. Kohtaus oli tavallaan hyvä, hän piti siitä enemmän kuin edellisestä, mutta äänet olivat edelleen päässä. Tämä ei ollut oikea tapa. Ne lähestyivät. Minulla on valta tehdä juuri niin kuin itse haluan, tämä on minun tekstini ja minun todellisuuteni, minulla on lupa sanoa. Hän yritti hymyillä, mutta ajatus oli pikemminkin pelottava. Sillä eikö valta tuonut mukanaan vastuun? Ahdisti. Sydän pumppasi punasoluja kasvoihin. Ihohuokosten kautta niitä tirisi poskille.
29.5.06
Arpiset polvet ja rupiset puheet
Jos minä olisin ollut lapsuudessani pikkupojan sijasta pikkutyttö, olisin varmaan uskaltanut koskea sähköpaimeneen toisenkin kerran. Ja jättänyt kaatamatta sen öljykanisterillisen maahan. Ja varastanut enemmänkin omenoita, juossut nopeammin ja vastannut aikuisille nokkelammin. Koulumenestykseni ei tosin siltikään olisi ollut kummoinen.
Kesässä olisi ollut parasta raparperipiirakka ja se kun aidan takaa olisi voinut heitellä tyhmiä poikia kivillä.
Ehdottomasti paras nettipeli ikinä.
Kesässä olisi ollut parasta raparperipiirakka ja se kun aidan takaa olisi voinut heitellä tyhmiä poikia kivillä.
Ehdottomasti paras nettipeli ikinä.
26.5.06
Kaikki joutuvat taivaaseen
Maanantaina kävin varmaan hienoimmassa ravintolassa missä ikinä. Hovimestari nyrpisteli nenäänsä kun tilailimme lastenateriat ja siiderit. Paitsi minä, joka tilasin vain kahvin, luettuani ensin nenänvartta pitkin ruokalistaa kuin pahinta roskalehteä, te tiedätte tämän tapani enkä moiti teitä siitä. Arvatkaa katsottiinko meitä? Ei paljon, sillä Naantalin kaupunki oli kuollut kuin, öh, kiwi?
Ja tiistai-iltana istuin Marimban kanssa kahvilla paikassa, josta Hansakorttelin alkuillan décolletage-tarjonta oli silmin nähtävissä. Akateemisen kirjakaupan huumorikirjaosastoakin (tarjolla mm. hassuja vauvanhoito-oppaita ja Wislawa Szymborskaa) kehtasi siihen vuorokaudenaikaan selailla ilman että joku tuttu näkee.
Keskiviikkona Siilimys osoitti itämaista kärsivällisyyttä sushipaikassa kun allekirjoittanut yritti noukkia misokeitosta tofunpalaa tikuilla. Henkilökunnan edustaja kurtisti kulmiaan kommentilleni haarukan tarpeellisuudesta. Dozo yoroshiku! (en edelleenkään osaa sanoa muuta japaniksi) Vihreää teetä piisasi yli oman tarpeen.
Viikko vierähti, enkä tehnyt muuta kuin tapasin ihmisiä. Ei tätä varmaan paljon paremminkaan olisi voinut viettää. Stereoissa on toistuvasti vieraillut Juice Leskinen & Coitus Intin debyyttialbumi, -73 oli kauan sitten ja mitä tapahtui suomirokille sittemmin? Se meni saattohoitoon ja kuoli.
No jos sen vielä sanoisin, että Portin numero 1/2006 ilmestyi kauppoihin. Pisin toistaiseksi julkaistu novellini on sen kansien välissä. Kannattaa lukea!
Ja olla iloinen!
Muzz-nagger!
Siweh!
eb!
Ja tiistai-iltana istuin Marimban kanssa kahvilla paikassa, josta Hansakorttelin alkuillan décolletage-tarjonta oli silmin nähtävissä. Akateemisen kirjakaupan huumorikirjaosastoakin (tarjolla mm. hassuja vauvanhoito-oppaita ja Wislawa Szymborskaa) kehtasi siihen vuorokaudenaikaan selailla ilman että joku tuttu näkee.
Keskiviikkona Siilimys osoitti itämaista kärsivällisyyttä sushipaikassa kun allekirjoittanut yritti noukkia misokeitosta tofunpalaa tikuilla. Henkilökunnan edustaja kurtisti kulmiaan kommentilleni haarukan tarpeellisuudesta. Dozo yoroshiku! (en edelleenkään osaa sanoa muuta japaniksi) Vihreää teetä piisasi yli oman tarpeen.
Viikko vierähti, enkä tehnyt muuta kuin tapasin ihmisiä. Ei tätä varmaan paljon paremminkaan olisi voinut viettää. Stereoissa on toistuvasti vieraillut Juice Leskinen & Coitus Intin debyyttialbumi, -73 oli kauan sitten ja mitä tapahtui suomirokille sittemmin? Se meni saattohoitoon ja kuoli.
No jos sen vielä sanoisin, että Portin numero 1/2006 ilmestyi kauppoihin. Pisin toistaiseksi julkaistu novellini on sen kansien välissä. Kannattaa lukea!
Ja olla iloinen!
Muzz-nagger!
Siweh!
eb!
24.5.06
Jo riittää jumanklavita!
Tänään se tapahtui, torille matkalla ollessani vilkaisin tuttuun tapaan kioskin seinästä päivän uutiset ja mittani täyttyi, ylitse se vuosi. Eikö maailmalla enää tapahtu muuta kuin Lordi? Pysähtyikö todellisuus? Kirjoittakaa jo jostain muusta! Pelkkä kuminaamarin näkeminen aiheuttaa nykyisin pahoinvointia. Miksei tässä maassa osata pitää mitään suhteellisuuden rajoissa? Joku tyyppi käy voittamassa laulukilpailun ja hän on seuraava messias. Laulukilpailun voi pyhän tähden! Kun näkisi joskus jotain merkittävää tehneen saavan yhtä vankkumattoman suosion.
Asiat nostetaan sfääreihin ja maailma jatkaa ympärillä mätänemistään. Just näin.
Asiat nostetaan sfääreihin ja maailma jatkaa ympärillä mätänemistään. Just näin.
23.5.06
Sielun riittoisa eväskeittiö
Satakuntalainen jäyhyyskin hiljeni hämmästyneen pahaenteiseksi tyyneydeksi kun astuin bussin ovesta perjantaina ulos ja lenkkarini koskettivat Porin maaperää. On siellä aina mukava käydä. Kaunis kaupunki, kuten tämä otokseni linja-autoaseman ympäristöstä kertoo.
Kotiseutuni jäänteinä minussa edelleen taistelevat satakuntalainen demoni ja pirkanmaalainen enkelipoika. Tämän seurauksena palaan aina Porista mukanani uusia konekivääritemmolla nakuttavia metallilevyjä (Mokoma: Kuoleman laulukunnaat, vuosikymmenen kotimaisia kiekkoja) ja Tampereella käyn kakkukahvilla. Elämässä pitää olla vaihtoehtoja.
Sauna lämpesi keskimäärin joka ilta, ensimmäisellä tikulla lähti perjantaina, lauantaina jokseenkin heikommin. Muistatteko ne hetket kun on lämmin, alkukesän aurinko ilta-asemissa, on hiljakkoin satanut ja luonto tuoksuu, linnut laulavat joka puussa, käenkin kuulee, ja vanhan saunan piipusta kohoilee hiljalleen savu taivaalle? Ainahan ne hetket muistaa.
Joksikin aikaa minusta tuli vähän yli kaksivuotiaan suosikkihenkilö. Venerantaan kävellessä minua piti ottaa kädestä kiinni. Kivet narskuivat kenkien alla ja mietin mitä tulevaisuudessa sitten.
Kotiseutuni jäänteinä minussa edelleen taistelevat satakuntalainen demoni ja pirkanmaalainen enkelipoika. Tämän seurauksena palaan aina Porista mukanani uusia konekivääritemmolla nakuttavia metallilevyjä (Mokoma: Kuoleman laulukunnaat, vuosikymmenen kotimaisia kiekkoja) ja Tampereella käyn kakkukahvilla. Elämässä pitää olla vaihtoehtoja.
Sauna lämpesi keskimäärin joka ilta, ensimmäisellä tikulla lähti perjantaina, lauantaina jokseenkin heikommin. Muistatteko ne hetket kun on lämmin, alkukesän aurinko ilta-asemissa, on hiljakkoin satanut ja luonto tuoksuu, linnut laulavat joka puussa, käenkin kuulee, ja vanhan saunan piipusta kohoilee hiljalleen savu taivaalle? Ainahan ne hetket muistaa.
Joksikin aikaa minusta tuli vähän yli kaksivuotiaan suosikkihenkilö. Venerantaan kävellessä minua piti ottaa kädestä kiinni. Kivet narskuivat kenkien alla ja mietin mitä tulevaisuudessa sitten.
21.5.06
Putaansuu pressaksi
Varsinaisena tapahtumana euroviisut eivät minulle sanottavammin merkitse. Suomen voitto on varmaan viihdehistoriallinen tapahtuma, mutta onko sillä oikeasti muuta merkitystä kuin se, että ensi keväänä saa taas hävetä kun katsoo Finland-versiota euroglobaalista suurspektaakkelista?
Silti olen pirun tyytyväinen siitä että Lordi voitti. Ensimmäinen syy on se, että Lordin kuminaamareihin kätketty Kiss-pastissi oli kertakaikkisen onnistunut keskisormenheilutus tympeän jämähtäneelle kilpailulle. Ottakaa siitä, nättinokkaiset eurohumppaajat. Vieläkö naurattaa.
Toinen, tärkeämpi, syy tyytyväisyyteeni on Lordia vastaan noussut vastustus. Kaikki ahdasmielisten kristillisten argumenttiensa taakse kätkeytyneet yksisilmät saivat tämän voiton myötä nenilleen. Ja minä tykkään aina siitä kun niin käy. Siitä vain tulee jotenkin niin hyvälle tuulelle.
Parasta mitä nyt voisi tapahtua, olisi että viisut ajautuisivat kriisiin ja koko perinne loppuisi tähän. Mikä kunniakas päätös!
Ja niin paskalla piisillä vielä.
Silti olen pirun tyytyväinen siitä että Lordi voitti. Ensimmäinen syy on se, että Lordin kuminaamareihin kätketty Kiss-pastissi oli kertakaikkisen onnistunut keskisormenheilutus tympeän jämähtäneelle kilpailulle. Ottakaa siitä, nättinokkaiset eurohumppaajat. Vieläkö naurattaa.
Toinen, tärkeämpi, syy tyytyväisyyteeni on Lordia vastaan noussut vastustus. Kaikki ahdasmielisten kristillisten argumenttiensa taakse kätkeytyneet yksisilmät saivat tämän voiton myötä nenilleen. Ja minä tykkään aina siitä kun niin käy. Siitä vain tulee jotenkin niin hyvälle tuulelle.
Parasta mitä nyt voisi tapahtua, olisi että viisut ajautuisivat kriisiin ja koko perinne loppuisi tähän. Mikä kunniakas päätös!
Ja niin paskalla piisillä vielä.
18.5.06
Kärpäspaperi
Idea se on lainattukin. Marimba kyseli taannoin että minkäköhänlainen kuva hänestä ihmisille tekstiensä kautta muodostuu. Minäkin olen utelias epsigitionisti ja lainaan käytännön tänne, kasvaa varmaan ihan omin avuin meeminkäiseksi kun sille antaa ravitsevaa ruokaa ja vähän vettä.
Siis: voiko ihan puhtaasti tämän blogin perusteella muodostaa kirjoittajasta tai hänen henkisesta kehityksestään kuvaa? Minkälaista, jos? Ehkä sentään paljastuu vain epäselvä kuvien sarja. Saa tulkita. Rajaus vapaa. Ei ole pakko vastata edes. Jos joku tuntee minut muuta kautta, voi kertoa miten URL-Ugus eroaa IRL-Uguksesta. Ehkei mitenkään. Mikä nyt oikeasti eroisi mistään, ei kai ole mitään konkreettista mahdollisuutta todistaa asian A eroavan asiasta B jos perusasioihin mennään.
No ei, sisällöntuoton delegointihan tämän taustalla enimmäkseen on. Nyt voin huoletta unohtaa päivitykset viikonlopuksi ja keskittyä pelaamaan Kuusnepallani Terracrestaa ja Slapfightia. Vertikaali-shmuppien kärkikastia kumpikin, molemmissa tykittävä Galway-soundtrack.
Myös Jani meemeili. Työpöytää pitäisi tarjota näytille... no mikäpä ettei. Tältä näyttää:
Vappua edeltävällä viikolla kuvattu Aurajoki siinä virtailee.
Siis: voiko ihan puhtaasti tämän blogin perusteella muodostaa kirjoittajasta tai hänen henkisesta kehityksestään kuvaa? Minkälaista, jos? Ehkä sentään paljastuu vain epäselvä kuvien sarja. Saa tulkita. Rajaus vapaa. Ei ole pakko vastata edes. Jos joku tuntee minut muuta kautta, voi kertoa miten URL-Ugus eroaa IRL-Uguksesta. Ehkei mitenkään. Mikä nyt oikeasti eroisi mistään, ei kai ole mitään konkreettista mahdollisuutta todistaa asian A eroavan asiasta B jos perusasioihin mennään.
No ei, sisällöntuoton delegointihan tämän taustalla enimmäkseen on. Nyt voin huoletta unohtaa päivitykset viikonlopuksi ja keskittyä pelaamaan Kuusnepallani Terracrestaa ja Slapfightia. Vertikaali-shmuppien kärkikastia kumpikin, molemmissa tykittävä Galway-soundtrack.
Myös Jani meemeili. Työpöytää pitäisi tarjota näytille... no mikäpä ettei. Tältä näyttää:
Vappua edeltävällä viikolla kuvattu Aurajoki siinä virtailee.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)